Julkaisuarkisto
Julkaisuarkisto (engl. institutional repository) on vakiintunut yleistermiksi, jolla tarkoitetaan tieteellisten julkaisujen tallentamiseen ja avoimeen verkkojulkaisemiseen soveltuvaa teknistä järjestelmää ja sen ympärille rakennettuja palveluita. Teknisen kehitystyön ja ylläpitotyön lisäksi julkaisuarkiston olemassaolo edellyttää mm. aineistojen tallentamiseen, kokoelmien hallinnointiin ja asiakaspalveluun liittyvien prosessien ja palvelujen järjestämistä. Julkaisuarkistot voivat olla joko organisaatio- tai tieteenalakohtaisia.
Vaikka julkaisuarkiston kaltaisia palveluita on ollut olemassa jo aiemmin, niiden rakentaminen ja toimintakonseptin muotoutuminen sai vauhtia kansainvälisen open access -liikkeen 2000-luvun alkuvuosina esittämien tavoitteiden myötä. Taustalla olivat tieteellisen julkaisemisen kustannuskriisi ja toiveet tieteellisten julkaisujen nykyistä vapaammasta saatavuudesta, joka tehostaisi sekä tutkijoiden että kansalaisten tiedonsaantia. Tätä päämäärää edistämään kehiteltiin ajatus tieteellisissä lehdissä julkaistujen artikkelien rinnakkaistallennuksesta. Alkuvaiheessa julkaisuarkistojen uskottiin rakentuvan tutkijoiden vapaaehtoisesti tekemän itsearkistoinnin myötä, mutta vähitellen havaittiin, että toiminnan yleistyminen edellyttää velvoittavampia ohjeita. Monet korkeakoulut ovat antaneet tutkijoilleen velvoitteen tallentaa tutkimusjulkaisunsa organisaation avoimeen julkaisuarkistoon. Käytännössä tallentamisen yleistyminen on kuitenkin edellyttänyt velvoitteiden lisäksi myös toimivien tukipalveluiden luomista.
Tieteellisten artikkelien lisäksi julkaisuarkistoihin on tallennettu mm. opinnäytteitä, sarjajulkaisuja, konferenssijulkaisuja, tutkimusdataa, digitoituja historiallisia aineistoja ja erilaisia kuva-aineistoja. Julkaisuarkistoilla on monissa korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa yhteyksiä tutkimustietojärjestelmiin, joihin pyritään kokoamaan viitetiedot kaikista organisaation henkilökunnan tuottamista julkaisuista.
Julkaisuarkistot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikilla suomalaisilla korkeakouluilla ja monilla muilla organisaatioilla on julkaisuarkisto. Suurin osa julkaisuarkistoista sijaitsee Kansalliskirjaston keskitetysti ylläpitämässä infrastruktuurissa, mutta osa yliopistoista ylläpitää itsenäisesti omia palveluitaan.
Julkaisuarkisto-ohjelmistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Julkaisuarkistojen tarpeisiin on kehitetty useita avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, joista tunnetuimpia ovat DSpace, EPrints, Invenio sekä Fedora-julkaisuarkisto-ohjelmistoon perustuvat Islandora ja Samvera. DSpace on näistä maailmanlaajuisesti laajimmassa käytössä. Myös lähes kaikki suomalaiset julkaisuarkistot perustuvat siihen.