Tutkimustietojärjestelmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tutkimustietojärjestelmä (engl. Current Research Information System, CRIS) on tutkimusorganisaatioiden tieteellisen toimintansa seurantaan ja tuloksellisuuden arviointiin käyttämä tietojärjestelmä. Järjestelmään kootaan tietoja mm. organisaation tuottamista julkaisuista, hankkeista ja tutkijoiden muista aktiviteeteista.

Tutkimustietojärjestelmällä on usein kytkentöjä muihin tietojärjestelmiin, mm. julkaisuarkistot, organisaation henkilöstö- ja hanketietokannat, kansainväliset viittaustietokannat, julkaisukanavalistaukset ja tunnistepalvelut (mm. ORCID).

Eurooppalaisella EuroCRIS-järjestöllä[1] on ollut merkittävä rooli tutkimustietojärjestelmien ja niitä varten kehitetyn CERIF-tietomallin[2] kehityksessä.

Tutkimustietojärjestelmäohjelmistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa nykyisin käytössä olevista tutkimustietojärjestelmäohjelmistoista perustuu kaupallisiin ohjelmistoihin, joita ovat mm. Elsevierin Pure ja Clarivate Analyticsin Converis. Merkittävin avoimen lähdekoodin vaihtoehto on DSpace-julkaisuarkisto-ohjelmiston pohjalta kehitetty DSpaceCRIS[3].

Tutkimustietojärjestelmät Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikilla suomalaisilla yliopistoilla ja osalla tutkimuslaitoksista on oma tutkimustietojärjestelmä. Järjestelmät perustuvat joko kansainvälisiin ohjelmistoihin (Pure, Converis) tai suomalaisen Solenovon SoleCRIS-sovellukseen.[4]

Tutkimustietojärjestelmien kehitys on Suomessa kytkeytynyt läheisesti opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruuseen.[5] Tutkimustietojärjestelmistä kerättävillä julkaisutiedoilla on merkittävä rooli etenkin yliopistojen rahoitusmallissa.[6] Julkaisutiedot on kerätty yliopistoilta vuodesta 2011 lähtien, ja tiedonkeruuseen on vähitellen tullut mukaan muitakin organisaatioita, ml. ammattikorkeakoulut, sairaanhoitopiirit ja monia tutkimuslaitoksia. CSC:n ylläpitämään Virta-julkaisutietovarantoon kerätyt tiedot ovat käytettävissä CSC:n ylläpitämän Tiedejatutkimus.fi-portaalin[7] ja Kansalliskirjaston ylläpitämän Juuli-julkaisutietoportaalin[8] kautta.

Osa ammattikorkeakouluista ja tutkimuslaitoksista käyttää julkaisutietojen tallentamiseen tutkimustietojärjestelmän sijasta CSC:n kehittämää Justus-palvelua[9], jonka kautta tiedot välittyvät suoraan Virta-julkaisutietovarantoon. Kansallista tutkimustietojärjestelmiin liittyvää yhteistyötä koordinoi Suomessa Finn-ARMA-verkosto.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. euroCRIS | The international organisation for research information www.eurocris.org. Viitattu 22.3.2021.
  2. CERIF in Brief | index.html. Viitattu 22.3.2021. (englanniksi)
  3. DSpace-CRIS - LYRASIS Wiki wiki.lyrasis.org. Viitattu 22.3.2021.
  4. Ilva, Jyrki: Suomalaiset julkaisuarkistot vuonna 2017: menestystä ja haasteita – Tietolinja Tietolinja 1/2017. Viitattu 22.3.2021.
  5. Suorat tiedonkeruut : Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen tiedonkeruu - Eduuni-wiki wiki.eduuni.fi. Viitattu 22.3.2021.
  6. Korkeakouluille uusi rahoitusmalli 17.1.2019. opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 22.3.2021.
  7. Etusivu | Tiedejatutkimus.fi www.tiedejatutkimus.fi. Viitattu 22.3.2021.
  8. Juuli-julkaisutietoportaali juuli.fi. Viitattu 22.3.2021.
  9. Justus-palvelu justus.csc.fi. Viitattu 22.3.2021.
  10. Finn-ARMA-verkosto - Eduuni-wiki wiki.eduuni.fi. Viitattu 22.3.2021.