Judit Reigl
Judit Reigl (alun perin Némedy; 1. toukokuuta 1923 Kapuvár – 7. elokuuta 2020 Marcoussis) oli unkarilais-ranskalainen taidemaalari.[1]
Reigl opiskeli maalaustaidetta Unkarin kuvataideakatemiassa Budapestissa István Szőnyin johdolla.[2] Hän pääsi stipendillä opiskelemaan vuosiksi 1946–1948 Italiaan.[1] Lokakuussa 1948 Reigl palasi Unkariin, josta kuitenkin päätti lähteä. Useiden epäonnistuneiden loikkausyritysten jälkeen hän pääsi vuonna 1950 Itävallan, Sveitsin, Saksan ja Belgian kautta[1] Pariisiin. Reiglin varhaiset työt Pariisin-ajoilta ovat tyyliltään lähinnä surrealistisia, mutta hän teki sekä figuratiivista että abstraktia taidetta. Toukokuussa 1954 taiteilija Simon Hantaï vei André Bretonin Reiglin studiolle. Breton tarjosi tälle soolonäyttelymahdollisuutta, josta hän aluksi kieltäytyi. Marraskuussa 1954 hän kuitenkin suostui hankkeeseen. Tässä näyttelyssä oli esillä vielä myös figuratiivisia töitä, mutta näyttelyn jälkeen Reigl omaksui selkeästi abstraktin tyylin.[2]
Vuonna 1963 Reigl muutti Pariisista Marcoussisiin. 1960-luvulta alkaen hänen erääksi innoituksen lähteekseen tuli taas ihmishahmo. Reiglin teosten soolonäyttelyitä on järjestetty Unkarissa, Ranskassa, Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Alankomaissa ja Yhdysvalloissa. Teoksia on julkisissa kokoelmissa esimerkiksi Metropolitan Museum of Artissa, New Yorkin Museum of Modern Artissa, Solomon R. Guggenheim -museossa, Lontoon Tate Modernissa ja Pariisin Pompidou-keskuksessa.[2] Reiglin saamien palkintojen joukossa olivat Guggenheim International Award (1964), Carnegie Prize (1967–1968) ja Kossuth-palkinto (2016). Vuonna 2008 Reigl sai Unkarin ansioritarikunnan ristin, ja vuonna 2016 hänestä tehtiin Ordre des Arts et des Lettres'n komentaja.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Meghalt Reigl Judit, az egyik legismertebb magyar művész Index
- ↑ a b c Judit REIGL Kálmán Makláry Fine Arts
| ||||||||||||||||||
