Johann Fux

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johann Joseph Fux

Johann Joseph Fux (n. 166013. huhtikuuta 1741) oli itävaltalainen säveltäjä, musiikkipedagogi ja musiikkiteoreetikko. Hänen tunnetuin teoksensa on Gradus ad Parnassum, jossa hän muotoilee Giovanni Pierluigi da Palestrinan teosten pohjalta musiikin säännöt, jotka kuvaavat Palestrina-tyyliä, säveltäjälle luonteenomaista sävellystyyliä. Fuxin vaikutus kontrapunktin opetukseen on tämän kirjan kautta ollut korvaamaton.

Fux oli myös aikansa merkittävin syntyperäinen itävaltalainen Wienin hovin säveltäjä, kun useimmat hovisäveltäjistä olivat italialaisia. Vuodesta 1715 Fux toimi hovikapellimestarina. Fux oli ensisijaisesti kirkkomusiikin säveltäjä, mutta kirjoitti myös kevyttä teatterimusiikkia. Fux sävelsi parikymmentä oopperaa, joista neljä on kadonnut.[1]

Oopperoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Julo Ascanio, Re d’Alba (“Julius Askanius, Alban kuningas”, Bernardinon librettoon, 1708)
  • Costanza e fortezza (“Uskollisuus ja lujuus”, Pietro Pariatin librettoon, 1723, Praha)[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Murtomäki, Veijo: Barokkiooppera Italiassa, Sibelius-Akatemia 2014. Viitattu 9.5.2016.
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.