Johan Fredrik Elfving
Johan Fredrik Elfving (12. heinäkuuta 1801 Loviisa – 7. heinäkuuta 1891 Parainen) oli suomalainen piirilääkäri ja professori.[1]
Elfvingin vanhemmat olivat loviisalainen käsitaeseppä Johan Elfving (k. 1817) ja Lovisa Caphan. Hän kävi Loviisan triviaalikoulua ja Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi 1821. Avellan valmistui filosofian kandidaatiksi 1827, filosofian maisteriksi 1827, lääketieteen kandidaatiksi 1830 sekä lääketieteen lisensiaatiksi 1833 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1840. Hänestä tuli riemumaisteri 1877.[1]
Elfving oli yliopiston kemiallisen laboratorion laboraattorina 1826–1830 ja sen jälkeen Tukholman serafiimilasaretin ja yleisen synnytyslaitoksen palveluksessa 1831–1832 ja karanteenilääkärinä Koivistolla 1832. Hänestä tuli lääkintöylihallituksen ylimääräinen lääkäri 1833, Porin kaupunginlääkäri 1834 ja Tammisaaren piirin piirilääkäri 1841. Viimeksi Elfving oli Turun piirin piirilääkärinä 1857-1880. Hän sai professorin arvon 1865.[1]
Elfving oli naimisissa vuodesta 1836 Vendla Sucksdorffin (k. 1901) kanssa. Heidän poikansa oli kasvitieteen professori Fredrik Emil Wolmar Elfving ja tyttärensä kirjailija Betty Elfving.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Fredrik Elfving. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 14.5.2021.