Jatkojohto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kelattava jatkojohto
Jatkojohto

Jatkojohto (puhekielessä myös roikka) on sähköjohto, jonka toisessa päässä on pistorasiaan kytkettävä ns. urospuolinen pistoke ja toisessa päässä yksi tai useampia naaraspuolisia liittimiä, joihin verkkovirtaa käyttävän sähkölaitteen pistoke voidaan kytkeä. Jatkojohtoa voidaan käyttää, jos laitteen pistoke ei yllä pistorasiaan tai jos halutaan liittää useampia laitteita kuin on pistorasioita. Kytkimellistä jatkojohtoa voi myös käyttää ottamaan usea laite pois sähköverkosta helposti.

Jatkojohdolta vaadittavat ominaisuudet riippuvat johdon käyttötarkoituksesta ja tilasta, jossa laitetta käytetään sekä laitteen suojausluokituksesta. Jatkojohdot voidaan jakaa seuraavastilähde?:

  • Maadoittamaton jatkojohto on tarkoitettu käytettäväksi kuivissa tiloissa. Jatkojohdon tulee olla muovieristeinen. Johdossa on oltava kaksi johdinta, joiden poikkipinnan on oltava vähintään 1,0 neliömillimetriä.
  • Läpällinen eli roiskevedenpitävä jatkojohto, joka on aina myös suojamaadoitettu, on tarkoitettu käytettäväksi kosteissa tiloissa. Tunnusomaista on jousella varustettu läppäkansi. Käytettävä aina kumieristeistä johtoa. Johdossa oltava kolme johdinta, joiden poikkipinnan on oltava vähintään 1,5 neliömillimetriä. Suojajohdin on keltavihreäraitainen.
  • Suojamaadoitettu jatkojohto (suko) on tarkoitettu käytettäväksi kuivissa tiloissa. Sen on oltava muovi- tai kumieristeinen johto, jossa on kolme poikkipinnaltaan vähintään 1,5 neliömillimetrin johdinta.
  • Eurojatkojohto on tarkoitettu europistokkeille. Johdossa voi olla pistokkeena europistoke, jolloin siinä ei saa olla haaroitusmahdollisuutta. Jos pistokkeena on täysprofiilitulppa, voi naarasliittiminä olla useita euroliittimiä.

Huoneen pistorasia osoittaa, millaista jatkojohtoa sisällä voi käyttää. Jatkojohdon voi liittää vain sellaiseen pistorasiaan, johon jatkojohdon pistotulppa sen rakennetta muuttamatta sopii. Maadoittamattomaan rasiaan voi laittaa minkä tahansa tyypin jatkojohdon. Maadoitettuun rasiaan ei voi laittaa maadoittamatonta jatkojohtoa. Kuitenkin eurojatkojohdon voi laitaa- Ulkotiloissa on yleensä käytettävä läpällistä eli vedenpitävää jatkojohtoa. Roiskevedenpitävä jatkojohto on liitettävä ulkona ulkopistorasiaan. Kuivissa oloissa voidaan ulkona tilapäisesti käyttää myös sisäkäyttöön tarkoitettua jatkojohtoa. Nykyään jatkojohdoissa yleisesti on suojat, jotka estävät lapsia työntämästä esineitä pistorasiaan. Jatkojohtoihin on saatavana erillisiä vikavirtasuojia. Ne kytketään laitteen ja jatkojohdon väliin pistotulpalla. Jatkojohtoja on myös kelallisia, joissa on pistorasiat. Nämä on varustettu vikavirtasuojalla (painonappi) tai ilman vikavirtasuojaa käytettävät jatkojohdot, jotka on syytä poistaa kelalta kokonaan niitä käytettäessä. Tavallinen sähkönkäyttäjä saa tehdä ja korjata yksivaiheisia jatkojohtoja (jännite 230 Volttia). Jatkojohdoissa pistotulpan ja jatkopistorasian suojauksen tulee aina vastata toisiaan. Sukopistotulpan parina vain käy vain sukojatkopistorasia ja kolmijohtiminen johto. Jatkojohdoissa ei saa käyttää kiinteään asennukseen tarkoitettuja tarvikkeita (johtoja ja pistorasioita).

Autonlämmittimen ja lämmitysjohtojen turvallinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämmityslaitteen saa kytkeä vain suojamaadoitettuun niin sanottuun suojakosketinpistorasiaan. Jatkojohtojen käyttämistä tulee välttää. Sähköliikkeet voivat tilauksesta tehdä halutun pituisen autonlämmittimen liitäntäjohdon. Yleissääntönä on, että pistorasian on oltava rakenteeltaan turvapistorasia tai asennettuna 1,7 m:n korkeuteen tai lukittuun tilaan. Autoilijoiden kannattaa tarkistaa riittävän usein liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto, sillä johtimien liittimien löystyminen saattaa aiheuttaa sähköiskun tai tulipalon vaaran. Myös lohkolämmittimen pistoke on syytä tarkistaa ja puhdistaa, jotta vältetään likaantumisen aiheuttamat vaarat.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jatkojohto.