Jalometallien leimaaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leimoja kultaisessa rannekorussa (vaikka salamavalo saa sen näyttämään hopeiselta.) NW tarkoittaa leimaajaa Eino Westerback ky:tä, 585 soikealla pohjalla 58,5 % kultaa, kruunu on tarkistusleima, L6 tarkoittaa vuotta 1940 ja vene Helsinkiä.

Jalometallien leimaaminen tarkoittaa jalometalliesineiden merkitsemistä niiden alkuperää ja ominaisuuksia kuvaavilla symboleilla. Leimaaminen on Suomen lain mukaan pakollinen toimenpide jalometalliesineille. Leimattavaksi määrätyt jalometallit ovat kulta, hopea, platina ja palladium. Jalometallituotteella tarkoitetaan kokonaan tai osittain jalometalleista tai niiden seoksista valmistettua esinettä. Yleisimpiä leimausvelvollisuuden piiriin kuuluvia esineitä ovat korut, pöytähopeat, hopeiset ruokailuvälineet ja muut hopeaesineet. Jalometallilla pinnoitettuja tuotteita ei tarvitse leimata, esimerkiksi kultadubleeketjuja ja elektrolyyttisesti pinnoitettuja.

Myytävien jalometallien leimaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markkinoilla olevissa tai myyntiin tarkoitetuissa jalometallituotteista pitää olla vähintään kaksi leimaa. Ne ovat nimileima ja pitoisuusleima tai tarkastusleima ja pitoisuusleima. Alle yhden gramman kulta-, platina- tai palladiumtuotteita sekä alle 10 gramman hopeatuotteita ei tarvitse leimata. Jos painorajan alittavat tuotteet leimataan, niissä pitää olla vähintään kaksi edellä mainittua leimaa.

Jalometallituotteita koskevat lait ja asetukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalometallituotteita koskevat:

  • Laki jalometallituotteista 1029/2000 ja
  • Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista 1148/2000

Niissä määrätään, että jalometallituotteina saa myydä tai luovuttaa esineitä, joissa on vähintään 375 massan tuhannesosaa kultaa, 800 massan tuhannesosaa hopeaa, 850 massan tuhannesosaa platinaa tai 500 massan tuhannesosaa palladiumia. Säädökset koskevat sekä kotimaassa valmistettuja että ulkomailta maahan tuotuja jalometalliesineitä.

Nimileima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimileima kertoo tuotteen valmistajan, maahantuojan tai tahon, joka on vastuussa tuoteen leimaamisesta. Esimerkiksi jotkut oppilaitokset tai korukurssien vetäjät antavat leimata heidän valvonnassaan tehtyjä tuotteita. Tukes hyväksyy nimileimaksi ison kirjaimen tai isojen kirjainten yhdistelmän. Ennen vuotta 2001 pystyi rekisteröimään myös kuvion tai erikokoisista kirjaimista tai merkeistä tehdyn yhdistelmän. Nimileima on vahvistettava 3 vuoden välein. Nimileiman voi hankkia Y-tunnusta vastaan.

Pitoisuusleima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitoisuusleima kertoo jalometallin puhtauden tuhannesosina massasta. Suomessa jalometallista ei saa leimata muita pitoisuuksia kuin alla mainitussa taulukossa.

Jalometalli pitoisuusleiman pohjamuoto sallitut pitoisuudet, massan tuhannesosissa
Kulta soikea 375 585 750 916 999
Hopea suorakaide 800 830 925 999
Platina vinoneliö 850 900 950 999
Palladium symmetrinen nelikulmio, jonka kolme sivua ovat yhtä pitkiä ja puolet pohjan pituudesta, ts. puolisuunnikas 500 850 950 999

Vanhoissa tai ulkomailta tuoduissa tuotteissa voi olla leimattuna muita pitoisuuksia.

Ylläolevia pitoisuuksia ei saa lain mukaan alittaa. Vaaditun promilleluvun sen sijaan saa ylittää, mutta tässä tapauksessa tuote saa todellisesta jalometallipitoisuudestaan huolimatta alemman leiman. Eli esimerkiksi 500 promillen kultaesine saa vain 375 promillen leiman.

Karaatti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karaatti on vanha jalometallien pitoisuusilmaus, joka tarkoittaa yhtä kahdeskymmenesneljäsosaa (1/24) painosta. Karaattia ei enää pitkään aikaan ole käytetty kultaesineiden leimoissa, mutta kultasepänliikkeiden mainoksissa saatetaan yhä puhua esimerkiksi 18 karaatin (= 750 promillen) kullasta.

Tarkastusleima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkastusleima yleensä näyttää sydämen sisällä olevalta kruunulta. Tarkastusleima ilmaisee, että Tukesin hyväksymä tarkastuslaitos on tarkastanut tuotteen metallipitoisuuden ja hyväksynyt sen.

Vuosileima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistusvuoden. Suomessa otettiin vuonna 1810 käyttöön vuosileimojen sarja, jota edelleenkin käytetään. Leima muodostuu kirjaimesta A, B, C, D, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, X, Y tai Z jota seuraa numero tai luku. Kirjaimia käytetään järjestyksessä yksi kutakin vuotta kohden ja kirjaimeen liitetty numero ilmaisee kuinka monetta kertaa kirjainsarjaa käytetään. Täten eri leimat tarkoittavat eri vuosia seuraavan taulukon osoittamalla tavalla:

A = 1810 A2 = 1834 A3 = 1858 A4 = 1882 A5 = 1906 A6 = 1930 A7 = 1954 A8 = 1978 A9 = 2002
B = 1811 B2 = 1835 B3 = 1859 B4 = 1883 B5 = 1907 B6 = 1931 B7 = 1955 B8 = 1979 B9 = 2003
C = 1812 C2 = 1836 C3 = 1860 C4 = 1884 C5 = 1908 C6 = 1932 C7 = 1956 C8 = 1980 C9 = 2004
D = 1813 D2 = 1837 D3 = 1861 D4 = 1885 D5 = 1909 D6 = 1933 D7 = 1957 D8 = 1981 D9 = 2005
E = 1814 E2 = 1838 E3 = 1862 E4 = 1886 E5 = 1910 E6 = 1934 E7 = 1958 E8 = 1982 E9 = 2006
F = 1815 F2 = 1839 F3 = 1863 F4 = 1887 F5 = 1911 F6 = 1935 F7 = 1959 F8 = 1983 F9 = 2007
G = 1816 G2 = 1840 G3 = 1864 G4 = 1888 G5 = 1912 G6 = 1936 G7 = 1960 G8 = 1984 G9 = 2008
H = 1817 H2 = 1841 H3 = 1865 H4 = 1889 H5 = 1913 H6 = 1937 H7 = 1961 H8 = 1985 H9 = 2009
I = 1818 I2 = 1842 I3 = 1866 I4 = 1890 I5 = 1914 I6 = 1938 I7 = 1962 I8 = 1986 I9 = 2010
K = 1819 K2 = 1843 K3 = 1867 K4 = 1891 K5 = 1915 K6 = 1939 K7 = 1963 K8 = 1987 K9 = 2011
L = 1820 L2 = 1844 L3 = 1868 L4 = 1892 L5 = 1916 L6 = 1940 L7 = 1964 L8 = 1988 L9 = 2012
M = 1821 M2 = 1845 M3 = 1869 M4 = 1893 M5 = 1917 M6 = 1941 M7 = 1965 M8 = 1989 M9 = 2013
N = 1822 N2 = 1846 N3 = 1870 N4 = 1894 N5 = 1918 N6 = 1942 N7 = 1966 N8 = 1990 N9 = 2014
O = 1823 O2 = 1847 O3 = 1871 O4 = 1895 O5 = 1919 O6 = 1943 O7 = 1967 O8 = 1991 O9 = 2015
P = 1824 P2 = 1848 P3 = 1872 P4 = 1896 P5 = 1920 P6 = 1944 P7 = 1968 P8 = 1992 P9 = 2016
Q = 1825 Q2 = 1849 Q3 = 1873 Q4 = 1897 Q5 = 1921 Q6 = 1945 Q7 = 1969 Q8 = 1993 Q9 = 2017
R = 1826 R2 = 1850 R3 = 1874 R4 = 1898 R5 = 1922 R6 = 1946 R7 = 1970 R8 = 1994 R9 = 2018
S = 1827 S2 = 1851 S3 = 1875 S4 = 1899 S5 = 1923 S6 = 1947 S7 = 1971 S8 = 1995 S9 = 2019
T = 1828 T2 = 1852 T3 = 1876 T4 = 1900 T5 = 1924 T6 = 1948 T7 = 1972 T8 = 1996 T9 = 2020
U = 1829 U2 = 1853 U3 = 1877 U4 = 1901 U5 = 1925 U6 = 1949 U7 = 1973 U8 = 1997 U9 = 2021
V = 1830 V2 = 1854 V3 = 1878 V4 = 1902 V5 = 1926 V6 = 1950 V7 = 1974 V8 = 1998 V9 = 2022
X = 1831 X2 = 1855 X3 = 1879 X4 = 1903 X5 = 1927 X6 = 1951 X7 = 1975 X8 = 1999 X9 = 2023
Y = 1832 Y2 = 1856 Y3 = 1880 Y4 = 1904 Y5 = 1928 Y6 = 1952 Y7 = 1976 Y8 = 2000 Y9 = 2024
Z = 1833 Z2 = 1857 Z3 = 1881 Z4 = 1905 Z5 = 1929 Z6 = 1953 Z7 = 1977 Z8 = 2001 Z9 = 2025

Muut leimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellä mainittujen leimojen lisäksi tuotteessa voi olla myös paikkakuntaleima tai käsityöleima. Tukes ylläpitää nimileimarekisteriä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi-Suomessa määrättiin 1485, että kulta- ja hopeaseppien oli leimattava teoksensa puumerkeillään tai nimensä alkukirjaimin. Lisäksi 1596 vaadittiin kaupunkivaakuna ja vuodesta 1689 lähtien piti lisätä vuosikirjain leimasarjaan. Suomen erottua Ruotsista, jäi voimaan 1810 annettu asetus, jonka mukaan leimana käytettiin suurruhtinaan kruunua ja uusi vuosikirjainsarja aloitettiin. Vuonna 1853 otettiin käyttöön jalometallien pitoisuusleimat. [1]

Vuonna 2001 astuivat voimaan uudet jalometallituotteita koskevat säädökset, joiden mukaan näistä ovat pakollisia vain pitoisuusleima sekä joko nimi- tai tarkastusleima. [2]

Vuonna 2001 voimaan tulleet säädökset eivät alun perin koskeneet palladiumia. Lainmuutos, jonka mukaan palladiumtuotteet leimataan, tuli voimaan 14. tammikuuta 2009.[3]. Monissa muissa maissa näin oli ollut aikaisemminkin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Huovinen, Pentti ym: Otavan Suuri Ensyklopedia. Otava, 1977. ISBN 951-1-04350-1.
  2. ↑ Jalometallituotteet (pdf) 2007. Turvatekniikan keskus. Arkistoitu 14.6.2013. Viitattu 16.2.2009.
  3. ↑ Valtioneuvoston asetus (8/2009) jalometallituotteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (pdf) finlex.fi. 8.1.2009. Viitattu 16.2.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jalometallien_leimaaminen&oldid=22333953”