Jalkapallon säännöt
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Teksti vaikuttaa siltä, että sen on joku vain kirjoittanut kuin kouluaineen. Säännöille ei ole mitään lähteitä ilmoitettu, joten tiedot voivat pitää paikkansa osittain tai ei ollenkaan. |
Jalkapallon säännöt koostuvat 17 pykälästä. Säännöt määrittelee International Football Association Board (IFAB). Sääntöjä voidaan soveltaa eri-ikäisille jalkapalloilijoille.
Pelikenttä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jalkapallokenttä on suorakulmion muotoinen rajattu alue, jonka materiaali on joko luonnon- tai keinonurmea. Kentän lyhyempien sivujen pituus vaihtelee 45 ja 90 metrin välillä, ja pidemmät sivut ovat 90–120 meriä pitkät. Pelikentän jakaa kahteen keskenään yhtä suureen osaan päätyrajojen suuntainen keskiraja. Keskirajan keskikohdassa on keskipiste, jonka ympärillä on säteeltään 9,15 metriä oleva keskiympyrä
Jalkapallokentän maalialue muodostuu, kun 5,5 metrin päähän maalipylväistä piirretään 5,5 metrin pituiset sivurajojen kanssa samansuuntaiset janat. Nämä janat yhdistetään toisiinsa päätepisteistään päätyrajan kanssa yhdensuuntaisella janalla. Rangaistusalue muodostuu, kun maalipylväiden sisäreunasta mitattuna piirretään 16,5 metrin päähän 16,5 metrin pituiset sivurajojen suuntaiset janat, jotka yhdistetään päätepisteistään päätyrajan suuntaisella janalla. 11 metrin päähän maaliviivan keskipisteestä piirretään piste, jota kutsutaan rangaistuspotkupisteeksi. Tästä pisteestä piirretään 9,15 metrin säteinen ympyrä, joka merkitään näkyviin vain rangaistusalueen ulkopuolelle.
Pelikentän kulmissa on kulmaliput, joiden korkeus on vähintään 1,5 metriä. Lippujen ympärillä on rajattu 1 metrin säteiset ympyrän neljännekset pelikentän sisäpuolella.
Molempien päätyrajojen keskellä on 7,32 metrin levyinen, 2,44 metrin korkuinen maali. Maali koostuu kahdesta poikkirimalla toisiinsa yhdistetystä maalipylväästä. Maalikehikon täytyy olla valkoinen. Pylväät ja poikkirima saavat olla korkeintaan 12 cm paksuja. Maaliverkko on kiinnitettävä pylväisiin ja maahan, mutta niin, että se ei häiritse maalivahtia.
Kaikkien pelikentässä näkyvien rajojen on oltava keskenään yhtä paksuja, ja paksuus saa olla korkeintaan 12 cm. Maalipylväiden ja poikkiriman paksuus tulee olla sama kuin piirrettyjen rajojen paksuus.
Pallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelivälineen eli jalkapallon täytyy olla pyöreä, tehty sopivasta materiaalista, ympärysmitaltaan 68–70 cm ja massaltaan 410–450 g ottelun alussa. Sen ilmanpaineen on oltava 0,6–1,1 ilmakehää eli noin 0,6–1,1 baaria. Erotuomari tarkastaa pallon ennen ottelua. Palloa ei saa vaihtaa kesken pelin ilman erotuomarin suostumusta.
Pelaajien lukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jalkapallo-ottelu pelataan kahden joukkueen kesken. Kummassakin joukkueessa on ottelun alkaessa 11 pelaajaa, joista yksi on maalivahti. Peliä ei saa aloittaa tai jatkaa, mikäli toisessa tai kummassakin joukkueessa on alle 7 pelaajaa. Kummallakin joukkueella on pelin aikana käytettävänään ennalta sovittu määrä pelaajavaihtoja (virallisissa kilpailuissa korkeintaan viisi) ja vaihtotapahtumia. Puoliaikojen, varsinaisen peliajan ja jatko-ottelun tai jatko-ottelun puoliaikojen välissä käytettäviä pelaajavaihtoja ei lasketa kulutetuiksi vaihtotapahtumiksi. Mikäli ottelu sisältää jatko-ottelun, on molemmilla joukkueilla käytettävissään yksi lisävaihto kilpailumääräysten niin salliessa. Jatko-ottelussa myös mahdollisten käyttämättömien pelaajavaihtojen tai vaihtotapahtumien käyttäminen on mahdollista. Harjoitusotteluissa voidaan tehdä useampiakin vaihtoja, jos siitä on etukäteen sovittu. Vaihtopelaajia on kilpailusäännöistä riippuen käytettävissä 3–15. Vaihto suoritetaan vasta, kun erotuomari on antanut siihen luvan. Vaihto suoritetaan aina pelikatkon aikana. Vaihdossa pelistä tullutta pelaajaa ei saa enää vaihtaa takaisin peliin.
Pelaajien varusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelaaja ei saa käyttää mitään varusteita, jotka voivat olla vaarallisia pelaajalle itselleen tai muille pelaajille. Esimerkiksi korut kuuluvat kiellettyjen varusteiden listalle. Pelaajien tulee käyttää hihallista paitaa, lyhyitä housuja, pelisukkia, säärisuojia sekä kenkiä. Säärisuojissa sallitut materiaalit on erikseen määritelty. Joukkueen kaikki pelaajat maalivahtia lukuun ottamatta pukeutuvat samanväriseen peliasuun. Peliasujen värit on oltava sellaiset, että joukkueet erottuvat toisistaan ja erotuomareista. Maalivahtien varustuksen tulee olla erivärinen kuin muilla pelaajilla. Aluspaidan käyttö on sallittua, mutta kuitenkin niin, että sen väri vastaa varsinaisen pelipaidan väriä. Lämpöhousujen tai trikoiden käyttö on sallittua, mikäli niiden väri vastaa käytettävien pelishortsien väriä. Myös erilaisten suojaavien varusteiden, kuten pään- ja kasvosuojusten sekä pehmeiden tukien käyttö on sallittua. Pelivarustuksissa ei saa olla mitään poliittista, henkilökohtaista tai uskonnollista viestiä. Erotuomari tarkistaa jokaisen pelaajan varustuksen ennen ottelun alkua tai vaihtopelaajan astumista kentälle.
Erotuomari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Jalkapalloerotuomari
Peliä johtaa erotuomari, jonka tehtävänä on katsoa, että pelissä noudatetaan ennalta sovittuja sääntöjä. Erotuomarin tulee rankaista sääntöjä rikkovaa pelaajaa tai taustahenkilöä jalkapallosääntöjen puitteissa. Erotuomarin apuna on kaksi avustavaa erotuomaria sekä neljäs erotuomari. Toisinaan käytettävissä on myös videoerotuomari. Tuomarin on tarkastettava, että sekä pallo että pelaajien varusteet täyttävät vaatimukset. Tuomari voi katkaista pelin, jos sääntöjä rikotaan tai pelaaja on loukkaantunut. Hänellä on myös toimivalta rankaista pelaajaa tai taustahenkilöä sääntöjen rikkomisesta. Erotuomari tekee myös ottelun tapahtumiin liittyvät muistiinpanot sekä toimii ajanottajana. Erotuomarin pelitapahtumiin liittyvät päätökset esimerkiksi pelinjatkamistavasta ovat lopullisia. Hän voi kuitenkin muuttaa päätöstään, mikäli hän ei ole huomannut jotain päätökseen mahdollisesti vaikuttanutta pelitilannetta, jonka avustava erotuomari tai videoerotuomari on huomannut. Pelaajien tapaan erotuomariston jäsenten sallitut ja pakolliset varusteet on erikseen määritelty. Erotuomareiden tulee ilmaista pelin aikana tekemänsä päätökset selkeästi hyödyntäen esimerkiksi ennalta sovittuja käsimerkkejä.
Avustavat erotuomarit ja videoerotuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erotuomarilla on apunaan kaksi avustavaa erotuomaria, joiden tehtävänä on osoittaa, kun pallo on ylittänyt kentän rajan kokonaan, kummalla joukkueella on oikeus jatkaa peliä pallon ylittäessä rajan sekä paitsion. Avustava erotuomari myös ilmoittaa erotuomarille pelaajavaihdosta. Vuodesta 2017 lähtien, muun muassa maailmanmestaruuskisoissa, on otettu käyttöön videotarkistus, jota hoitavat videoerotuomarit (VAR). Videolta voidaan katsoa jälkeenpäin tarkasti maalitilanteet sekä rangaistuspotkun tuomitsemiseen ja ulosajoon johtaneet pelitilanteet. Videon avulla voidaan myös varmistaa, että henkilökohtainen rangaistus annetaan oikealle pelaajalle.
Peliaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tavallisesti ottelu koostuu kahdesta 45 minuutin puoliajasta, mutta ennen peliä voidaan sopia muustakin ajasta. Puoliaikojen välissä on korkeintaan 15 minuutin tauko. Puoliaikojen loppuun voidaan myös lisätä aikaa, jos pelin aikana on tapahtunut esimerkiksi vaihtoja tai loukkaantumisia. Peliajan lisäämisestä vastaa erotuomari. Mahdollisen jatko-ajan peliaika on 2 x 15 minuuttia, joiden välillä vaihdetaan kenttäpuoliskoja.
Alkupotku ja erotuomaripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ottelu aloitetaan kolikonheitolla, jonka voittanut joukkue saa valita kenttäpuoliskon. Kolikonheiton hävinnyt joukkue saa alkupotkun. Kenttäpuoliskot vaihtuvat puoliajan jälkeen, ja alkupotkun suorittaa eri joukkue kuin avausjakson alussa.
Alkupotku tapahtuu, kun peli alkaa, toinen puoliaika alkaa sekä hyväksytyn maalin jälkeen. Myös jatko-ottelun sekä jatko-ottelun jälkimmäisen puolikkaan alussa suoritetaan alkupotku. Alkupotkun aikana pelaajien on oltava omalla kenttäpuoliskollaan, vastajoukkueen pelaajien on oltava myös keskiympyrän ulkopuolella. Erotuomari antaa luvan alkupotkuun, alkupotku saa suuntautua minne tahansa. Alkupotkusta saa tehdä maalin.
Peliä voidaan jatkaa erotuomaripallolla, jos peli on keskeytynyt syystä, jota ei säännöissä mainita. Tällöin erotuomari pudottaa pallon kohtaan, jossa se oli, kun peli katkaistiin. Peli jatkuu, kun pallo on koskettanut maata.
Pallo pelissä ja poissa pelistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pallo on poissa pelistä, jos se on ylittänyt kokonaan pääty- tai sivurajan. Sillä, onko pallo ylityshetkellään ilmassa vai maassa, ei ole merkitystä. Pallo on poissa pelistä myös, jos erotuomari on keskeyttänyt pelin. Muutoin pallo on pelissä, vaikka se osuisi kulmalippuun, maalikehyksiin tai tuomareihin.
Maalin hyväksyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maali hyväksytään, kun pallo on ylittänyt kokonaan maaliviivan maalipylväiden välissä sekä poikkipylvään alta. Joukkue ei ole saanut tehdä sääntörikettä ennen maalia. Joukkue, joka on tehnyt enemmän maaleja, voittaa ottelun. Jos joukkueet ovat tehneet yhtä monta maalia tai jäävät maaleitta, ottelu päättyy tasapeliin. Jos turnauksen kilpailusäännöt edellyttävät toisen joukkueen voittoa, niin ottelu voidaan ratkaista uusintaottelulla, vierasmaalisäännöllä, rangaistuspotkukilpailulla tai jatko-ottelulla (aiemmin nimeltään jatkoaika).
Paitsio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelaaja on paitsiossa, jos hän on lähempänä vastustajan kenttäpuoliskon päätyrajaa kuin sekä pallo että vastajoukkueen toiseksi alin pelaaja (alin pelaaja on yleensä maalivahti). Pelaaja ei kuitenkaan ole paitsiossa, jos hän on omalla kenttäpuoliskollaan tai samalla linjalla vastajoukkueen toiseksi alimman pelaajan kanssa. Paitsiota ei myöskään tuomita, jos paitsiossa oleva pelaaja saa pallon suoraan maalipotkusta, rajaheitosta tai kulmapotkusta. Paitsio tuomitaan, jos paitsiossa oleva pelaaja vaikuttaa peliin, vastustajiin tai saa hyötyä asemastaan. Paitsioasema tuomitaan syöttöhetken perusteella. Paitsioasemaan vaikuttavat kaikki muut ruumiinosat paitsi kädet. Paitsiosta seuraa epäsuora vapaapotku, joka annetaan sieltä missä paitsio tapahtuu.
Kielletty peli ja epäurheilijamainen käytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun pelaaja rikkoo sääntöjä tai käyttäytyy epäurheilijamaisesti, tuomitaan erilaisia sanktioita. Yleisin sanktio on vapaapotku, joita on kahdenlaisia: epäsuoria sekä suoria vapaapotkuja (kts. vapaapotku). Suora vapaapotku tuomitaan, jos pelaaja rikkoo vastapelaajaa potkaisemalla tai yrittämällä potkaista, kamppaamalla tai yrittämällä kampata, hyppäämällä vastapelaajan päälle, rikkomalla vastapelaajaa muutoin kuin jaloin, lyömällä tai yrittämällä lyödä, työntämällä tai taklaamalla. Samoin, jos pelaaja pitää vastapelaajan paidasta kiinni, pelaa palloa kädellään tai sylkee vastapelaajan päälle, tuomitaan suora vapaapotku. Jos rike tapahtuu rangaistusalueen sisällä, tuomitaan rikotulle joukkueelle rangaistuspotku, jos tuomittavana on suora vapaapotku. Epäsuora vapaapotku tuomitaan, jos maalivahti pitää palloa käsissään yli kuusi sekuntia tai vapautettuaan pallon käsistään koskee palloa käsillään uudestaan ilman, että muu pelaaja on käynyt koskemassa siihen. Samoin, jos maalivahti koskee käsin palloon, kun kanssapelaaja on potkaisemalla syöttänyt sen hänelle tai heittänyt sen rajaheitosta maalivahdille. Epäsuora vapaapotku voidaan tuomita myös, jos pelaaja pelaa vaarallisella tavalla, estää vastustajan etenemisen ilman fyysistä kontaktia, estää maalivahtia vapauttamasta palloa peliin käsistään.
Erotuomari voi varoittaa pelaajaa näyttämällä hänelle keltaista korttia. Jos pelaaja saa kaksi keltaista korttia ottelun aikana, niin pelaaja ajetaan pois kentältä eli hänelle näytetään punaista korttia. Punainen kortti voidaan antaa pelaajalle myös suoraan. Pelaajalle annetaan keltainen kortti, jos hän toistuvasti rikkoo sääntöjä, käyttäytyy epäurheilijamaisesti, osoittaa elein ja sanoin kielteisyyden tuomarin päätökseen, viivyttää peliä, tulee kentälle ilman erotuomarin lupaa tai jättää kentän ilman erotuomarin lupaa, ei noudata annettuja etäisyyksiä kulma- ja vapaapotkun tai rajaheiton aikana. Myös vaihtopelaajia voidaan varoittaa. Pelaaja ajetaan kentältä, jos hän pelaa raakaa tai väkivaltaista peliä, sylkee vastustajan päälle, estää maalinteon tarkoituksellisesti kädellään, estää ilmeisen maalintekotilanteen rikkomalla vapaapotkun arvoisesti tai käyttää epäsoveliasta kieltä.
Jos joukkue/pelaajat saavat viisi punaista korttia ottelussa, ottelu keskeytetään ja vastustajan joukkue voittaa, oli tilanne mikä tahansa. Ottelupöytäkirjaan merkitään lopputulokseksi 3–0/0–3 jos tällainen tilanne tapahtuu.
Vapaapotku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suorassa vapaapotkussa maali hyväksytään, jos se menee suoraan vapaapotkusta maaliin. Jos pallo menee suoraan omaan maaliin, tuomitaan vastustajalle kulmapotku. Jos maali tehdään suoraan epäsuorasta vapaapotkusta, tuomitaan vastajoukkueelle maalipotku. Erotuomari osoittaa epäsuoran vapaapotkun nostamalla kätensä suoraan ylös.
Vapaapotkussa on pallo oltava paikoillaan eikä potkaisija saa koskea palloon uudelleen ilman, että joku toinen on koskenut siihen ennen häntä.
Jos vapaapotku tuomitaan omalta puolustettavalta rangaistusalueelta, on kaikkien vastapelaajien oltava rangaistusalueen ulkopuolella ja vähintään 9,15 metrin päässä pallosta. Jos joukkueelle tuomitaan hyökkäysrangaistusalueella epäsuora vapaapotku, on vastustajien oltava vähintään 9,15 metrin päässä pallosta, paitsi jos he joutuvat ylittämään maaliviivan. Jos epäsuora vapaapotku on tuomittu maalialueella, annetaan vapaapotku maalialuetta rajaavalta päätyrajan suuntaisen viivan kohdalta, joka on lähinnä rikepaikkaa. Jos rike tapahtuu rangaistusalueen ulkopuolelta, on vastapelaajien oltava vähintään 9,15 metrin päässä pallosta. Pallo on pelissä, kun pallo lähtee liikkeelle. Jos etäisyys ei ole tarpeeksi suuri, uusitaan vapaapotku.
Rangaistuspotku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkueelle tuomitaan rangaistuspotku, jos vastajoukkue on tehnyt rikkeen rangaistusalueella ja rike on suoran vapaapotkun arvoinen. Rangaistuspotkussa pallo on asetettava rangaistuspotkupisteelle, puolustavan maalivahdin on oltava ennen pallon potkaisua omalla maaliviivalla. Muiden kuin rangaistuspotkun suorittajan on asetuttava rangaistusalueen ulkopuolelle, vähintään 9,15 metrin päähän rangaistuspotkupisteestä, rangaistuspotkupisteen tason takapuolelle sekä pelikentälle. Erotuomari antaa luvan potkulle ja pallo on pelissä, kun se on potkaistu liikkeelle. Potkaisija ei saa koskea palloon uudestaan ennen kuin joku toinen pelaaja on koskenut siihen.
Rajaheitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rajaheitto tuomitaan, kun pallo ylittää kokonaan sivurajan. Heiton tulee suorittamaan vastajoukkueen pelaaja (eli joukkue, joka ei ole viimeisenä koskenut palloon) siitä kohdasta, mistä pallo ylitti sivurajan. Rajaheitosta ei saa tehdä maalia. Heittohetkellä on heittäjän oltava kääntynyt pelikentälle päin, kummatkin jalat maassa sivurajalla tai sivurajan ulkopuolella, pidettävä palloa kummallakin kädellä kiinni ja heitettävä pallo pään takaa ja pään yli. Heittäjä ei saa koskea palloon ennen kuin joku toinen pelaaja on koskenut siihen. Jos pelaaja rikkoo tätä sääntöä, tuomitaan vastajoukkueelle epäsuora vapaapotku. Vastapelaajien on oltava vähintään kahden metrin päässä heittäjästä. Jos heittäjä rikkoo sääntöjä, niin tuomitaan rajaheitto vastajoukkueelle.
Maalipotku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun pallo ylittää päätyrajan, niin että palloon on koskenut viimeisenä hyökkäävän joukkueen pelaaja, tuomitaan tällöin puolustavalle joukkueelle maalipotku. Maalipotkusta on hyväksyttävää tehdä maali. Maalipotku tulee antaa omalta maalialueelta, ja vastapelaajien täytyy olla rangaistusalueen ulkopuolella. Potkaisija ei saa koskea palloon uudelleen ennen kuin joku toinen pelaaja on koskenut siihen ennen häntä. Muutoin vastajoukkueelle tuomitaan epäsuora vapaapotku ellei koskettaminen ole tapahtunut kädellä, jolloin tuomitaan suora vapaapotku.
Kulmapotku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulmapotku tuomitaan, kun pallo on ylittänyt päätyrajan, niin että pallo on koskettanut viimeiseksi puolustavan joukkueen pelaajaa. Kulmapotkusta on hyväksyttävää tehdä maali. Kulmapotku tapahtuu kulmapotkualueelta, kentän kulmasta. Vastapelaajien tulee olla 9,15 metrin päässä kulma-alueesta. Potkaisija ei saa koskea palloon ennen kuin joku toinen pelaaja on koskenut siihen. Muuten siitä seuraa vastajoukkueelle epäsuora vapaapotku.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jalkapallosäännöt 2021 (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Palloliitto
- Laws of the Game 20/21 FIFA