Jakov Knjažnin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jakov Knjažnin
Jakov Borisovitš Knjažnin
Jakov Borisovitš Knjažnin
Henkilötiedot
Syntynyt1742
Kuollut1791 (48–49 vuotta)
Kansalaisuus Venäjä
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielivenäjä
Tuotannon kielivenäjä
Pääteokset Vadim novgorodilainen
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Jakov Borisovitš Knjažnin (17421791) oli venäläinen näytelmäkirjailija. Hän palveli virkamiehenä ulkoasiain kollegissa ja sittemmin kouluasiain järjestäjän Ivan Betskoin apulaisena. Jo hänen ensimmäinen näytelmänsä Dido (1769) herätti Katariina II:n huomiota. Hän kirjoitti vielä lisää näytelmiä, jotka saavuttivat suuren menestyksen näyttämöllä. Keisarinna oli niihin niin ihastunut, että antoi painattaa kokoelman Knjažninin näytelmiä valtion kustannuksella.[1]

Knjažninin paras teos, historiallinen murhenäytelmä Vadim novgorodilainen, ilmestyi vasta Katariinan kuoleman jälkeen 1793, mutta se kiellettiin heti, koska siinä Venäjän valtakunnan perustajaa oli käsitelty vallananastajana ja siinä oli myös ylistetty poliittista vapautta.[1]

Knjažninilla oli aikalaistensa keskuudessa suuri maine. Häntä sanottiin "Venäjän Racineksi". Hänen historialliset näytelmänsä, joista Vadimin lisäksi ovat mainittavia esimerkiksi Rosslav sekä Vladimir ja Jaropolk, ovat Venäjälle sijoitettuja mukaelmia Pierre Corneillen, Racinen ja Voltairen draamoista. Knjažnin hallitsee kuitenkin taitavasti muodon. Lähempänä venäläistä elämää ovat hänen huvinäytelmänsä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Knjažnin, Jakov Borisovitš, Tietosanakirja osa 4, palsta 1122, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.