Jaakko Sjölin
Jaakko Sjölin (19. joulukuuta 1836 Kälviä – 18. maaliskuuta 1916 Helsinki) oli suomalainen maanmittari ja maanmittaushallituksen ylitirehtööri 1887–1915.[1][2]
Jaakko Sjölinin samananiminen isä oli maanviljelijä ja kartantekijä, äiti oli Loviisa Jääskö. Sjölin oli jo kouluaikoina maanmittarin apulaisena. Ylioppilaaksi hän tuli Kuopion lyseosta 1861 ja suoritti samana vuonna maanmittausauskultantin tutkinnon. Varamaanmittari hänestä tuli 1864, ylimääräinen komissiomaanmittari 1871, maanmittausylihallituksen insinööri 1876 ja Uudenmaan läänin lääninmaanmittari 1883. Suomen kieli tuli 1888–1889 Sjölinin aloitteesta maanmittaushallituksessa ensimmäisenä keskusvirastona viralliseksi kieleksi. Hän sai tunnustusta sekä maanmittausalalta että valtiovallan suunnasta työstään maanmittauksen hyväksi. Hän suomensi vuoden 1848 maanmittausasetukset 1882 ja laati uuden suomalaisen maanmittauksen ammattisanaston sekä osallistui uuden jakolain laatimiseen vuonna 1900. Sjölin sai todellisen valtioneuvoksen arvon 1915.[1][2][3][4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 304–305. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 23.12.2019)
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 1540
- ↑ Biografinen Nimikirja: Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta ss. 832–833. Viitattu 22.12.2019.
- ↑ Maanmittauslaitoksen pääjohtajat (Arkistoitu – Internet Archive)