Jaakko Hirvelä
Jaakko Hirvelä (16. kesäkuuta 1838 Ylivieska – 21. helmikuuta 1918 Ylivieska)[1] oli suomalainen poliisi, maanviljelijä ja valtiopäivämies.[2]
Hirvelän vanhemmat olivat talollinen Emanuel Hirvelä ja Maija Liisa Prut ja puolisot vuodesta 1864 Jemina Tuomikoski (k. 1901) ja vuodesta 1902 Kaisa Reeta Kivioja (ent. Ollila, k. 1928). Hirvelä toimi kunnankirjurina 1867–1887, samoin kuin 1867–1894 Ylivieskan kunnanverorästien ulosmittaajana. Kirkonkirjojen mukaan Hirvelä hoiti myös usean vuoden ajan poliisin virkaa, vuodesta 1897 alkaen. Hirvelä oli talonpoikaissäädyssä Salon eli Saloisten tuomiokunnan edustaja valtiopäivillä 1894, joilla hän kuului laki- ja talousvaliokuntaan ja oli valitsijamies. Hän teki yhdessä muiden kanssa anomuksen keisarille Suomen itsenäisen aseman säilyttämisestä, kun perustuslakeja koottiin yhteen, samoin kuin esityksen maalaiskestikievarien oluenmyynnin lakkauttamisesta.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b KirjastoVirma: Jaakko Hirvelä (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 30.1.2021.
- ↑ a b Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 79–80. Helsinki: Otava, 1926.