Järvisyyhy

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Järvisyyhyn aiheuttamaa ihottumaa jaloissa

Järvisyyhy (eli uimarinkutka) on varsinkin kesäisin matalissa, mutapohjaisissa järvissä esiintyvien verimatoihin kuuluvien loistoukkien (Trichobilharzia parocellata ja Ornithobilharzia) aiheuttama vaiva. Ne loisivat vesilintujen verisuonistossa ja niiden kerkariatoukat tunkeutuvat ihmisen ihon läpi hänen uidessaan, aikaansaaden ihottumaa ja kutinaa, jota kutsutaan järvisyyhyksi, jos ihminen toistuvasti altistuu niille. Itse toukka ei voi lisääntyä ihmisessä ja se kuolee muutaman tunnin kuluessa kiinnityttyään ihmiseen. [1] Järvisyyhy on vaaraton, mutta kiusallinen vaiva,[2] joka kestää tavallisesti vähän yli viikon. Oireina esiintyy kutiavia näppylöitä. Imumatojen kiinnittymistä ihoon voi ehkäistä käymällä suihkussa heti uinnin jälkeen.

Järvisyyhy on yleisimpää mutapohjaisilla rannoilla ja rannoilla joissa esiintyy paljon vesilintuja.lähde?

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvisyyhy paranee itsestään 1 - 3 viikossa. Järvisyyhyn oireita voidaan hoitaa antihistamiinilla joka lievittää kutinaa. Hydrokortisonivoide lyhentää jonkin verran iho-oireiden kestoa. [3]

Järvisyyhyn voi ehkäistä käymällä suihkussa uimisen jälkeen, sillä se estää toukkien tunkeutumista ihon läpi, myös saunomisella on uskottu olevan ehkäisevä vaikutus, sillä korkeat lämpötilat tappavat loistoukat ennen kuin ne ehtivät ihon läpi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tirri, R.; Lehtonen, J.; Lemmetyinen, R.; Pihakaski, S. & Portin, P. 1993: Biologian sanakirja. Otava, Keuruu. ISBN 951-1-11390-9

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.