Järvien kunnostus

Järvimaisema

Järvien kunnostus on toimintaa, jolla pyritään muuttamaan järven tilaa paremmaksi. Tavoitteena on muun muassa vesistön vesisyvyyden lisääminen ja vedenlaadun parantaminen. Kunnostustoimenpiteiden avulla järven virkistyskäyttöarvo kohenee, vedenlaatu ja järven eliöyhteisön elinolot paranevat. Kunnostuksen jälkeisinä vuosina harjoitetaan järven hoitoa, jolloin tavoitteena on ylläpitää kunnostustöissä saavutettua hyvää tilaa.

Yleistä

Särkikalojen tehokalastus

Vuosittain kunnostetaan muutamia kymmeniä järviä. Järvien kunnostustoimenpiteitä aiheuttavat eniten järvien mataluus, umpeenkasvu ja rehevöityminen. Suomessa kunnostustoimenpiteet ovat keskittyneet suurimmaksi osaksi reheviin järviin, sillä järven sisäisen kuormituksen ja hajakuormituksen seurauksena leväkukintojen määrä on pysynyt runsaana. Järvien kunnostusmenetelmiä on useita ja ne jaetaan biologisiin, kemiallisiin ja mekaanisiin menetelmiin. Menetelmät tukevat toisiaan ja niitä käytetään useampia saman kohteen kunnostamisessa, sillä kunnostustarve voi olla erilainen järven eri osissa. Järven kunnostaminen saattaa kestää jopa kymmeniä vuosia, riippuen kunnostustoimenpiteistä. Yleisempiä Suomessa käytettyjä kunnostusmenetelmiä ovat esimerkiksi vesikasvillisuuden niitto ja vedenpinnan nostaminen. Viime vuosien aikana yksi suosituimmista menetelmistä on ollut särkikalojen tehokalastus (= biomanipulaatio, ravintoketjukunnostus).

Lintuvesien kunnostus

Järvien kunnostuksen tavoitteet ovat vaihdelleet virkistyskäyttöä, veneilyä ja kalastusta palvelevasta kunnostuksesta lintuvesien kunnostukseen. Kunnostuksen mentelmät vaihtelevat tavoitteiden mukaan, ja eri tavoitteet voivat olla keskenään ristiriitaisia. Viime vuosina järvien, koskeikkojen ja muiden vesistöjen kunnostuksessa on painotettu lintuvesien kunnostusta. Lintuvedet, kuten luontaisesti rehevät matalat järvet, lammet ja lahdet sekä muut kosteikot ovat linnuille erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Sen lisäksi, että lintuvesillä pesii runsaasti vesi- ja rantalintuja, ne ovat vesilintujen, kahlaajien ja varpuslintujen elintärkeitä muutonaikaisia levähdys- ja ruokailualueita. Noin puolet Suomen vesilintulajeista ja kahlaajista on arvioitu uhanalaisiksi. Useat lajit kärsivät erityisesti vesien rehevöitymisestä, umpeenkasvusta ja ravintokilpailusta kalojen kanssa. Monilla lintuvesillä ei ole vuosikymmeniin tehty mitään hoitotoimia. Myös rahoitus lintuvesien kunnostukseen on ollut riittämätöntä. Vuonna 2020 Suomessa käynnistettiin kymmenvuotinen HELMI-elinympäristöohjelma, jonka tärkeänä osana ovat lintuvesien ja perinneympäristöjen, kuten rantaniittyjen kunnostus ja hoito. Kuluvan hallituskauden aikana hankkeessa on tavoitteena kunnostaa 80 arvokasta lintuvettä.

Toimiviksi lintuveden kunnostusmenetelmiksi ovat osoittautuneet muun muassa veden pinnan nosto, rannat avoimina pitävä laidunnus, niitot, ruoppaukset sekä maan pintakerroksen kuoriminen ja vesiraja-alueiden äestäminen. Myös hoitokalastuksella, jonka tavoitteena on vähentää särkikalojen ja kasvattaa  petokalojen osuutta järvessä, voidaan saada nopeasti hyviä tuloksia. Esimerkiksi Lempäälän Ahtialanjärvellä tehokkaiksi keinoiksi linnuston auttamiseksi ovat osoittautuneet tekopesien ja -karien rakentaminen.

Kunnostustarpeen määrittäminen

Ennen kuin kunnostustoimenpiteet aloitetaan, järven kunnostustarpeen määrittämiseksi on tarpeellista selvittää järven tilaa muuttavat ja järven tilaan vaikuttavat tekijät. Veden laadun seuranta on tärkeää ja jos järvi sijoittuu vesien käyttökelpoisuuden luokittelussa tyydyttävään tai sitä huonompaan luokkaan, on järven kunnostustoimenpiteiden aloittaminen perusteltua. Seuraamalla veden laatua saadaan myös tietoa järven kuormituksen lähteistä. Ennen toimenpiteitä on myös hyvä määrittää järven kuormituksen alkuperä ja taso sekä järven kuormituksensietokyky. Järven kunnostustoimenpiteiden vaikutukset kasvillisuuteen ja veden tilaan jäävät helposti tilapäisiksi, jos hajakuormitusta ei oteta kunnostuksessa huomioon eikä kuormitusta saada pienenemään. Jos hajakuormitus on saatu laskemaan, mutta levähaitat ovat yhä ongelmana, niin tällöin ensisijaiset hoitotoimenpiteet ovat ne, jotka vähentävät järven sisäistä kuormitusta. Lisäksi ennen järven kunnostamista on hyvä selvittää sosiaaliset ja ekonomiset asiat, sillä eri ihmisryhmät saattavat kokea järven kunnostustarvetta eri tavoin. Järven kunnostamisessa on pyrittävä mahdollisimman tasapuoliseen eri tahojen näkemysten huomioimiseen ja kunnostuksessa on noudatettava rauhoitus- ja suojelumääräyksiä.

Kunnostusmenetelmän valinta

Tärkeä osa järven kunnostuksen suunnittelua on sopivien kunnostusmenetelmien valinta. Suurimmassa osassa kunnostustapauksissa eri kunnostustoimenpiteiden yhdistelmä tuo parhaan ratkaisun järven ongelmiin. Parhaimpaan lopputulokseen päästään toteuttamalla toimenpideyhdistelmiä, joissa alennetaan järven sisäistä ja ulkoista kuormitusta. Tärkeintä kunnostusmenetelmän valinnassa on huomioida järven lähtötiedot, kunnostuksen tavoitteet ja resurssit.

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on tärkeä osa järven kunnostusta, sillä suurin osa järven ongelmista johtuu valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta. Ulkoinen kuormitus tulisi määrittää ja alentaa tasolle, jota järvi pystyy kestämään ilman rehevöitymistä. Hajakuormituslähteitä ovat esimerkiksi peltoviljely, karjatalous, metsätalous, haja-asutus ja luonnonhuuhtouma ja laskeuma. Hajakuormituksen vähentämistä voi yrittää esimerkiksi suojavyöhykkeiden perustamisen, ojaluiskien loiventamisen, haja-asutuksen jätevesien puhdistamisen, säätösalaojituksen ja peltoviljelyn tuotantomenetelmien kehittämisen avulla.

Kunnostusmenetelmiä

Limaskaa

Rehevyyttä vähentävät menetelmät

• Ravinnetulon kontrolli

• Lasku-uomien luonnonmukaistus
• Laskeutusaltaiden perustaminen ja kunnossapito
• Kosteikkojen perustaminen tai ennallistaminen
• Suojakaistojen (kapeampi, ei niittovelvoitetta) muuttaminen suojavyöhykkeiksi (laajempi, maa köyhtyy niittojen myötä)
• Muut maatalouden menetelmät, mm. talvinen kasvipeite, mittausperusteinen lannoitus

• Veden hapetus
• Ravintoketjukunnostus

• Petokalojen istutus
• Kalaportaiden perustaminen patojen yms. ohi

• Fosforin kemiallinen saostus
• Alusveden poistaminen

Monitavoitteiset kunnostusmenetelmät

• Ruoppaus
• Särkikalojen tehokalastus
• Järven vedenpinnan nosto
• Järven säännöstelyn kehittäminen
• Vesikasvillisuuden kontrolli
• Järven väliaikainen kuivattaminen

• Kuivaruoppaus
• Pohjan niittoköyhdytys

• Varjopuiden istutus

Happamoitumisen torjunta

• Kalkitus

Katso myös

• Vesistöjen kunnostus
• Virtavesien kunnostus
• Jokien kunnostus
• Pienvesien kunnostus
• Purojen kunnostus

Lähteet

• Vesitalous 6/2002

Aiheesta muualla

• Hulkkianjärven kunnostushanke tilapäisen kuivattamisen avulla 2009-2011 (Arkistoitu – Internet Archive)
• Järven tilan parantamisen hyödyt. Esimerkkinä Hiidenvesi. Ahtiainen, Heini. Suomen ympäristökeskus 2008. Helda-julkaisuarkisto. Viitattu 3.2.2017.