Jämsän työväentalo
| Jämsän työväentalo | |
|---|---|
| Jämsän työväentalo | |
| Sijainti | Jämsä |
| Valmistumisvuosi | 1906, 1924 |
| Purkuvuosi | 1970? |
| Rakennuttaja | Jämsän työväenyhdistys |
| Omistaja | Jämsän työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Jämsän Ahjonsali sijaitsee Jämsän kaupungin keskustassa kerrostaloyhtiön alakerrassa osoitteessa Talvialantie 1. Sen on Jämsän Työväenyhdistyksen omistuksessa oleva kokoustila, johon mahtuu noin 80 henkeä.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jämsän työväenyhdistys on perustettu vuoden 1890 tienoilla aluksi wrightiläisenä. Tiedot tästä ovat kuitenkin puutteelliset. Varsinainen perustamiskokous pidettiin 6. elokuuta 1899. Käytännön toiminta lähti ripeästi liikkeelle. Yhdistykselle nimettiin heti myös huvitoimikunta. Kokouksia pidettiin Ylä-Kelhän talossa. 29: heinäkuuta 1900 tehtiin päätös liittymisestä Suomen työväenpuolueeseen. Oma talo valmistui vuonna 1906. Kokouksien ja kävelyretkien lisäksi ohjelmaan kuuluivat iltamat. Vuonna 1915 perustettiin näytelmäseura. Työväentaloa kunnostettiin vuonna 1917.
Järjestyskaarti piti talossa harjoituksia, ja sen pääasiallinen tarkoitus oli järjestyksen ylläpitäminen omissa tapahtumissa. Sisällissodan sytyttyä viimeinen kokous pidettiin työväentalolla 7. helmikuuta 1918. Jo ennen tätä valkoiset olivat piirittäneet talon ja pitäneet kotitarkastuksen. Toiminta lamaantui sitten puoleksi vuodeksi, ja seuraava kokous pidettiin nimismiehen luvalla 27. kesäkuuta 1919. Yhdistyksen oli silloin tehtävä päätös talonsa myymisestä velkojen peittämiseksi.[2]
Vasta syyskuussa 1919 toiminta saatiin taas säännölliseksi. Nyt oli vaikeutena oman talon puute. Uutta taloa ryhdyttiinkin valmistelemaan, ja vuonna 1923 tehtiin päätös rakentamisesta. Yhdistys oli jo aiemmin saanut vuokrattua kunnalta ”Torppa”-nimisen tontin. Toiminta käynnistyi entisessä laajuudessa, oli mm. lauluseura ja näytelmäseuratoimintaa. Yhdistykselle perustettiin myös oma torvisoittokunta.[2]
Uusi talo ”Seppolan työväentalo” valmistui vuonna 1924. Sekakuoro, torvisoittokunta ja näyttämö olivat aktiivijoukon harrastuspiirejä. Myös urheiluseura Tarmo oli osa työväentalon elämää. Käyttövuoroista oli jopa kilpailua. Vuoden 1927 lopussa hankittiin radio. Myös järjestyksenpito-ongelmia syntyi. Koronanpeluu jouduttiin tämän vuoksi jopa kieltämään lokakuussa 1931. Naisjaosto perustettiin vuonna 1934, ja se vaikutti paljon harrastusten vilkastumiseen 1930-luvun loppupuolella. Naisjaosto järjesti mm. äitienpäiväjuhlia, kansainvälisen naisten päivän juhlia, lasten joulujuhlia ja pikkujouluja sekä maaseutunaisten valistusjuhlia. Työväentalossa toimi myös elokuvateatteri.[3] Talvisodan aikana Seppolan työväentalo oli siirtoväen vastaanottopaikkana ja Vapaan Huollon käytössä. Naisjaosto jatkoi toimintaa ja keskittyi avustamaan reserviläisperheitä ja toimittamaan paketteja rintamalle.[3]
Jämsän työväenyhdistyksen toiminta keskittyi 1960-luvulla työväentalon talouden hoitamiseen. Sen jälkeen kun elokuvateatteritoiminnan tuotto romahti 1960-luvun alussa, rahaa harrastustoiminnan tukemiseen ei enää riittänyt. Jämsän työväenyhdistys neuvotteli Jämsän seudun osuuskassan kanssa vuosina 1966–1967 ratkaisusta, joka olisi mahdollistanut paremman tuoton työväentalokiinteistölle. Yhdistys olisi halunnut ratkaisua, jossa osa tontista olisi vuokrattu pankille liiketaloa varten, mutta työväentalo olisi säilynyt alkuperäisessä tarkoituksessaan. Hanke kuitenkin raukesi, kun rakennuslupaa ei myönnetty osuuskassan suunnittelemalle talolle. Työväenyhdistys joutui siis hyväksymään ratkaisun, jossa työväentalo puretaan, tontti myydään ja paikalle rakennettavasta liiketalosta hankitaan yhdistykselle toimitila. Vaikka toiminta vilkastui 1960-luvun lopulla, niin tämä ei kuitenkaan näkynyt työväentalon taloudellisessa tuloksessa.[4]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1906 valmistunut työväentalo oli hirsirunkoinen, kaksikerroksinen talo, jossa oli mansardikatto. Se oli lautavuorattu pystysuuntaan, ja siinä oli pieniruutuiset ikkunat sekä lisäksi puolipyöreät kattoikkunat.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.
- ↑ a b Kulha, Keijo K.: Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925. Jämsä: Vanhan Jämsän historiatoimikunta, 1974. ISBN 951-99042-0-4.
- ↑ a b c Kuusisto, Seppo: Jämsän historia Ensimmäinen nide 1926-1952. Jämsä: Jämsän kaupunki, 1989. ISBN 952-90115-4-7.
- ↑ Kuusisto, Seppo: Jämsän historia Toinen nide 1952-1976. Jämsä: Jämsän kaupunki, 1989. ISBN 952-90115-5-5.