Jäävirta (kirja)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jäävirta (Arctic Drift) on Clive ja Dirk Cusslerin kirjoittama jännitysromaani.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuu 1847: sir John Franklinin Luoteisväylää läpäistä yrittänyt retkikunta juuttuu pysyvästi jäihin. Kolme talvea yritetään päästä irti jäistä, mutta turhaan. Kun lippulaiva HMS Erebusin miehistö alkaa tulla vainohulluiksi tuntemattomasta syystä, kapteeni ja loput miehet vetäytyvät toiselle laivalle, HMS Terrorille. Sielläkään ei juuri ole turvaa ja retkikunta lähtee epätoivoiselle kuolemanvaellukselle huhtikuussa 1848. Kukaan ei selviä, ja retkikunnan jäännöksiä löydetään syrjäisiltä luodoilta paljon myöhemmin.

Huhtikuussa 2011 kolme kalastajaa Brittiläisen Kolumbian Inside Passagessa saa oudosti surmansa tukehtumalla veneessään; yksi heistä on uuden elämäntavan valinnut entinen lääkäri Steve Miller, joka sai tarpeekseen lääkärintyöstä ja siirtyi kalastajaksi. Dirk Pitt jr. ja hänen kaksoissiskonsa Summer Pitt ottavat vesinäytteitä NUMAn toimeksiannosta alueella ja löytävät tämän veneen. He tutustuvat tässä yhteydessä veneen omistajan veljeen Trevor Milleriin; hänen ja Summerin välillä alkaakin kipinöidä.

Nuoret havaitsevat että joku dumppaa nestemäistä hiilidioksidia mereen mistä aiheutuu suuria tappavia sumupilviä jollainen oli tappanut Steve Millerin miehistöineen - ja on vähällä tappaa liki parituhatta risteilymatkusajaa joskin Dirk ja Summer onnistuvat pysäyttämään sumupilveen menossa olleen ristelyaluksen. Kuitenkin virallinen tutkimus tuntuu seisovan, sillä joku lahjoo viranomaisia.

Samaan aikaan monen keinottelijan tiellä ollut kongressiedustaja Elizabeth Finley hukkuu oudosti hyvän sään purjehdusmatkalla ja Trevorin vene räjähtää laiturissa; asialla on sabotööri Clay Zak.

Finleyn kuolema poistaa loputkin esteet sille että kanadalaiset voivat myydä luonnonkaasua ja bitumihiekkaa vapaasti Kiinaan.

Washingtonissa tutkija Lisa Lane löytää sattumalta erikoisen menetelmän jolla hiilidioksidia voidaan pelkistää vedyksi ja vedeksi; hän kertoo asiasta ystävälleen kongressiedustaja Loren Smithille ja tämän aviomiehelle Dirk Pittille; luonnollisesti kulinaristi Pitt vie molemmat naiset syömään höyrytettyjä rapuja - ja tietenkin yhdellä loistoautoistaan, sillä kertaa harvinaisella juuri ajokuntoon saamallaan Auburn-kaupunkiautolla.

Menetelmä osoittautuu toimivaksi; tosin paha pulma on että siinä tarvitaan maailman harvinaisimpiin kuuluvaa metallia eli platinan sukuista ruteniumia.

Sabotaasiräjähdys vaurioittaa Lanen laboratoriota - Pittille se on sodanjulistus, varsinkin kun räjähdyksen roippeet vaurioittivat hänen upeaa Auburn-loistoautoaan!

Tästä alkaa varsinainen taistelu, jonka aikana häikäilemättömän liikemiehen Mitchell Goyetten lietsomat konfliktit ja lahjotut poliitikot ovat vähällä ajaa Kanadan ja Yhdysvallat avoimeen sotaan; amerikkalaiseksi sotalaivaksi naamioitu Goyetten omistama kanadalainen jäänmurtaja tuhoaa tutkijoiden jääleirin ja amerikkalainen vartiolaiva pidätetään Luoteisväylässä.

Samaan aikaan energiakriisi riepoo Yhdysvaltoja; kaasun tuonti Kanadasta uhkaa tukkeutua ja tätä käyttää häikäilemättä hyväkseen koko tarinan pääroisto Mitchell Goyette - joka käytännössä rajattomien rahavarojensa avulla lahjoo poliitikot ja virkamiehet tieltään. Hän antaa ymmärtää jatkavansa energiakiristystä kunnes Yhdysvallat suostuvat hänen ehtoihinsa: maksavat mitä hän pyytää ja tunnustavat että Luoteisväylä on - vastoin kansainvälistä käytäntöä ja sitovia ennakkopäätöksiä - yksinomaan Kanadan aluevesiä joiden käytöstä on maksettava erikseen.

Tämä lietsoo räjähdysherkän kriisin avoimen sodan partaalle.

Merkillinen johtolanka vie Pittin ja Giordinon pienoissukellusveneellä etsimään Franklinin retkikunnan aluksia Jäämeren pohjasta; HMS Terror löytyy - mutta sukellusveneen ollessa sen luona rikollisten jäänmurtaja Otok murskaa merentutkimusalus Narwhalin ja päästää uppoamaan tankkilaivan jonka keularuumaan on teljettynä kaapatun amerikkalaislaivan miehistö sekä heitä pelastaa yrittänyt SEAL -kommandoryhmä; NUMAn alus uppoaa mutta veneet saadaan vesille ja he onnistuvat pelastamaan miehet uppoavasta tankkerista.

Pelastusveneestä loppuu polttaine mutta hätään lähetetty ydinsukellusvene pelastaa koko joukon kuin ratsuväki ainakin.

Pitt ja Giordino nousevat pintaan eivätkä löydä emälaivaansa; akut tyhjinä he ajelehtivat jäätikön reunaan - ja yllättäen löytävät jäätikön keskelle juuttuneen HMS Erebusin - harmi kyllä rikollisetkin ovat huomanneet heidät ja alkaa ankara tulitaistelu: pakolaiset löysivät aluksesta toimintakuntoisia Brown Bess -musketteja ja pippuripurkkipistooleita sekä ruutia jos ammuksia niihin; Pitt hallitsee antiikkiaseet ja rikolliset saavat todeta että vanhatkin aseet ovat tehokkaita heidän rynnäkkökivääreitään vastaan - ja samassa vaaka keikahtaa: amerikkalainen ydinsukellusvene jonka varapresidentti Sandecker oli lähettänyt paikalle murtautuu jään läpi rosvoaluksen vieressä; SEAL-kommandot - joukossa myös tankkilaivan mukana hukuttaa yritetty osasto - rynnistävät konekiväärit aseinaan rikollisten kimppuun, ja niille miehille eivät rikolliset isottele; rikollisjohtaja Clay Zak saa surmansa Pittin heittämän ruutitynnyrin räjähtäessä.

Koko vyyhti purkautuu Otokin tullessa Anchoragen satamaan jossa poliisi jos tiedoitusvälineet jo odottavat: jäänmurtajan keulassa on selvä törmäysvääntymä joka on karistellut maalit sivuun ja nyt näkyy selvästi aluksen punaisen yleismaalin alta paitsi harmaa laivankylki myös amerikkalaisen sotalaivan numero - sekä turkoosinvärisiä maalijälkiä NUMAn upotetusta aluksesta.

Nyt Kanadan luonnonvaraministeri saa tarpeekseen Goyetten sikamaisen ylimielisestä kohtelusta ja menee toiselle puolelle; ratsupoliisi kerää hänen avullaan palapelin kokoon mutta tilanne jää vielä hetkeksi auki: Goyettella on liikaa ovelia lakimiehiä eli hänen kaatamisensa onkin tehtävä sinänsä.

Amerikkalainen B2-häivepommittaja on jo matkalla kohti kanadalaista lentoasemaa pommittaakseen sitä kun tilanne selviää ja aavekone kääntyy takaisin - eli suursota kävi aivan kynnyksellä.

Trevor kehittää ovelan suunnitelman jonka avulla hankkeen takapiruna ollut liikemies Mitchell Goyette tukehtuu sulavan kuivajään kehittämään hiilidioksidiin - aivan samalla tavoin kuin Trevorin veli Steve, ja kaiken huipuksi viimeisessä paikassa jossa sitä osasi varoa: oman golfklubinsa miestenhuoneessa; hänen kuollessaan kaikki sortuu ja poliisin teräsluuta lakaisee rajusti lahjottujen poliitikkojen joukossa - jopa Kanadan pääministerikin saa lähteä vankilaan lahjusten otosta.

Nyt kaasu virtaa taas Yhdysvaltoihin ja puheet Luoteisväylän kansallistamisesta unohdetaan.

Kadonneen brittiläisen kansallissankarin Sir John Franklinin ruumis löytyy napapakkasten täydellisesti säästämänä hänen lippulaivansa hylystä; yhden loppuluvun muodostaakin mahtava kuvaus hänen valtiollisista hautajaisistaan.

Nyt paljastuu syy lippulaivan miehistön sekoamiseen: jo keripukki ja väärin pakatut juotoslyijyn myrkyttämät säilykkeet olivat panneet miesten järkikullan koville mutta lopullinen syy oli eräältä kalastusalukselta saatu elohopeapitoinen malmi; sitä oli kuumennettu kaminoilla ja sijoitettu vuoteiden alle soikoissa antamaan lämpöä - ja elohopeahöyry myrkytti miehet.

Johtolanka joka toi miehet Jäämerelle olikin väärä, mutta samalla retkellä löytyy meren pohjasta valtava rutenium -esiintymä ja loppuluvussa avataankin jo ensimmäinen fotosynteesivoimala joka ratkaisee vähin erin koko hiilidioksidiongelman.

Kirja päättyy siihen kun Summer ja Trevor kuhertelevat jo aika läheisesti viimemainitun veneessä iltaruskon kilossa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]