Isabelle de Charrière
Isabelle de Charrière, koko nimeltään Isabelle-Agnès Élisabeth van Tuyll van Serooskerken (20. lokakuuta 1740 Zuilen, Alankomaat – 27. joulukuuta 1805 Colombier, Sveitsi) oli sveitsiläinen kirjailija.[1]
De Charrière syntyi Hollannissa lähellä Utrechtiä. Hän avioitui veljensä sveitsiläisen kotiopettajan kanssa ja asettui asumaan Sveitsiin lähelle Neuchâtelia. Häen kirjallinen työnsä sai vaikutteita Denis Diderot’lta ja Jean-Jacques Rousseaulta. Teoksissaan de Charrière ilmaisi kriittisiä mielipiteitä ylhäisön etuoikeuksista, perinteisistä moraalikäsityksistä ja uskonnollisesta puhdasoppisuudesta. De Charrièren romaaneissa on paljon filosofista pohdiskelua.[1]
Hollannissa de Charrière tunnetaan paremmin tyttönimellään Belle van Zuylen. Hän syntyi vanhaan aristokraattiseen perheeseen, ja aiheutti pienen skandaalin julkaisemalla 22-vuotiaana nimettömänä satiirisen kertomuksen Hollannin aatelisista.[2]
Keskeiset teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Caliste; ou lettres écrites de Lausanne (1786)
- Lettres trouvées sous la neige (1794)
- Trois femmes (1797)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Isabelle de Charrière Britannica.com. Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Biographie d'Isabelle de Charrière Universite Neuchâtel. Viitattu 19.5.2019. (ranskaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isabelle de Charrière Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Belle de Zuylen / Isabelle de Charrière Women Writers (englanniksi)