Isabella Aragonialainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isabell Aragonialainen

Isabella Aragonialainen (124728. tammikuuta 1271) Cosenza Calabria Italia) oli Aragonian infanta ja avioliiton kautta Ranskan kuningatar (1270–1271). Hän on myös Ranskan kuninkaan Filip IV Kauniin ja Valoisin Kaarlen äiti.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isabella Aragonialaisen isä oli Aragonian Valencian ja Mallorcan kuningas Jaakko I Valloittaja) (1207–1276) ja hänen äitinsä oli Jaako I:n toinen puoliso Yolanda Unkarilainen (1215–1251).

Avioliitto ja jälkeläiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko I Aragonialainen ja Ranskan kuningas Ludvig IX tekivät sopimuksen, jonka mukaan infanta Isabella avioituisi Ranskan kruununperillisen kanssa. Ludvig IX:n vanhimman pojan Ludvigin kuoleman jälkeen kruununperilliseksi tuli tulevan kuningas Filip III. Isabella oli 19-vuotias ja Filip 17-vuotias[1].

Avioliitto solmittiin 26. toukokuuta 1262 Clermont en Auvergnen kaupungissa, nykyisessä Clermont-Ferrandissa.

Avioliitosta syntyi neljä poikaa:

  • Louis (1264–1276), kruununparillinen 1270–1276;
  • Filip IV Kaunis (1268–1314), Ranskan kuningas;
  • Robert (1269 – n. 1276);
  • Valoisin Kaarle (1270–1325), josta tuli myöhemmin Ranskaa hallineen Valois-sukuisen hallitsijasuvun perustaja.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olleessaan paluumatkalla kahdeksannelta ristiretkeltä Tunisista, jossa hän oli ollut kuninkaan mukana, hän putosi hevosensa selästä Italian Calabriassa erääseen jokeen. Hän oli raskaana viidennellä kuukaudella ja odotti siten viidettä lastaan. Tämän putoamisen jälkeen lapsi syntyi keskosena ja kuoli hetkeä myöhemmin. Voimattomana ja kuumeisena Isabella kuoli 28. tammikuuta 1271, juuri 24 vuotta täytettyään. Koska kuolema tapahtui kaukana kotimaasta, hänelle suoritettiin mos Teutonicus –hautaaminen, jossa luut erotellaan herkemmin mätänevästä lihasta[2].

Lopullisesti hänet haudattiin Saint-Denis’n basilikaan, joka on Ranskan kuninkaiden perinteinen hautapaikka. Ranskan vallankumouksen aikana kuitenkin suurin osa haudoista tuhottiin ja Isabellen haudalle kävi osittain samoin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Patrick Weber: Les reines de France, éd.Librio, 2006, s. 51
  2. Alain Erlande-Brandenburg: Le roi est mort. Étude sur les funérailles, les sépultures et les tombeaux des rois de France jusqu'à la fin du XIIIe siécle, 1975