Introitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
iLoppiaiaisen ntroitus "Ecce advenit dominator", Kokoelmassa: Liber usualis missae et officii pro dominicis et festis cum cantu Gregoriano

Introitus on läntisten kirkkojen messun ensimmäinen kohta. Sen teksti on useimmiten psalmeista mutta se voidaan valita muistakin Raamatun kirjoista. Introituksen aikana aikana messu viettävät papit ja avustajat saapuivat kirkkoon ja siirtyvät kuoriin, alttarin ääreen.

Introitus kuuluu messun vaihtuviin eli Missa Propriam osiin, eli sen teksti vaihtelee kirkkovuoden päivän mukaan. Reformaation jälkeen useissa kirkoissa introituksen korvasi alkuvirsi ja läntisen messun perinteessä päivän psalmi edustaa jumalanpalveluksen aloittavaa introituspsalmia.[1]

Kirkon ensimmäisiltä vuosisadoilta säilyneiden käsikirjoitusten perusteella voidaan olettaa messun alkaneen psalmin laulamisella aina varhaisimmista ajoista lähtien. Alun perin psalmin lauloi oletettavasti solisti kuoron toistaessa vastauksen jokaisen säkeen jälkeen. Myöhemmin introitus-psalmia ryhdyttiin laulamaan antifonisesti. Psalmilaulu tunnetaan läntisessä jumalanpalveluskäytännössä 600-luvulta.[2]

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa introituslaulu tuli kirkkokäsikirjaan vuoden 1958 uudistuksessa. Evankeliumikirjassa on jokaiselle pyhäpäivälle oma antifoni ja päivän psalmi. Introitus lauletaan joko vuorokuoroisesti (antifonisesti) tai kertosäe-muodossa (responsorisesti).[2]

Introituksen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Introitukseen liittyy suorasanainen antifoni, joka lauletaan ennen psalmia ja sen jälkeen. Ennen antifonin kertausta lauletaan Pieni kunnia. Se jätetään kuitenkin pois esim. paastonaikana. Introitus ilmentää kirkkovuoden ajankohtaa ja jumalanpalveluksen aihetta

Perinteisen introituksen rakenne on seuraava

  • Antifoni
  • Psalmi
  • Pieni kunnia (Gloria Patri)
  • Antifoni (kerrataan)

Esimerkki päivän psalmista (introituspsalmista) Suomen ev. lut. kirkon jumalanpalvelusten kirjasta

1. adventtisunnuntai

Antifoni:

Iloitse tytär Siion!

Riemuitse, tytär Jerusalem!

Katso, kuninkaasi tulee!

Psalmi:

Kohotkaa korkeiksi portit, avautukaa ikiaikaiset ovet!

Kirkkauden kuningas tulee

Kuka on kirkkauden kuningas?

Hän on Herra, väkevä ja voimallinen Hän on Herra, voiton sankari

jne (Psalmi 24: 7-10)

Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle,

niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen

Antifoni toistetaan

Nykyisessä Suomen ev. lut. kirkon jumalanpalvelusten kirjassa introituksesta käytetään nimitystä Päivän psalmi. Sen paikka on messun valmistautumisosassa synninpäästön jälkeisen kiitosrukouksen ja Herra, armahda (Kyrie) hymnin välissä. Päivän psalmi voidaan toteuttaa muillakin tavoin kuin kuoron laulamana. Psalmi on mahdollista laulaa myös psalmimotettina tai psalmivirtenä. Päivän psalmi voidaan myös lukea. [3]

Ruotsin kirkon vuoden 1986 käsikirjan mukaan introituksena voitiin laulaa ”vanhakirkollinen introitus (gregoriaaninen introitus), kertosäkeinen psalmilaulu tai muu introituslaulu”. [4] Vuoden 2018 kirkkokäsikirjassa ei samalla kohtaa ole introitusta, vaan päivän psalmi voidaan laulaa Vanhan testamentin lukukappaleen jälkeen.[5]

Introituksen sävelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Introituksen psalmi lauletaan perinteisesti gregoriaanisella psalmisävelmällä. Psalmisävelmät ovat kaksiosaisia psalminjakeiden rakenteen mukaisesti (esisäe, jälkisäe). Psalmit lauletaan yleisimmin kantilloiden sanojen ja tavujen kielenmukaisten korkojen ja laajuuksien mukaan. Gregoriaanisten psalmisävelmien (psalmikaavojen) ohella käytetään muitakin psalmikaavoja. Anglikaanisen tyylin mukainen psalmilaulu on yleensä moniäänistä ja säsetyksellistä.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Palvelkaa Herraa iloiten Jumalanpalveluksen opas, s. 10,11,136. Suomen ev. lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009:9. Kirkkohallitus Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta, 2001. ISBN 978-951-789-300-8.
  2. a b Jumalan kansan juhla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1988 asettaman käsikirjakomitean välimietintö, s. 103,104. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon Sarja A 1992:1. Suomen evankelis-luterilainen kirkko, 1992.
  3. Kirkolliskokouksen vuonna 1988 asetta,am käsikirjakomitean mietinnön Perustelut, s. 94. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon Sarja A 1997:5. Kärikirjakomitea 1997, 1997.
  4. Ruotsin kirkon Käsikirja suomenkielisiä jumalanpalveluksia varten Osa I, s. 5. Verbum förlag AB, 1994. ISBN 91-526-5657-8.
  5. Ruotsin kirkon Käsikirja Osa I Käännetty Ruotsin kirkon kirkolliskokouksen vuonna 2017 hyväksymästä kirkkokäsikirjasta, s. 72. Verbum AB, 2019. ISBN ISBN 978-91-525-3777-7.
  6. Messusävelmistön liite (s.396,403) kirkkokasikirja.fi. Viitattu 11.3.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Introitus.