Internetin käyttö ikääntyneiden keskuudessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ikääntyneiden ihmisten keskuudessa on Internetin tehokäyttäjiä. Heille on tyypillistä muun muassa myönteinen suhtautuminen ikääntymiseen, vähäinen tietokoneisiin liittyvä ahdistus sekä hyvät tietokoneen käyttötaidot ja luottamus omiin taitoihin. Aktiiviset ikääntyneet yhdistävät tietokoneen käytön positiivisiin tuntemuksiin ja voimaannuttaviin oppimiskokemuksiin. On havaittu muun muassa, että ikääntyneet, aloittelevat verkko-opiskelijat kokevat opiskellessaan iloa, helpottuneisuutta ja innostusta, jotka liittyvät nimenomaan tietokoneen mahdollistamaan vuorovaikutukseen ja joustavuuteen. [1]

Motivoivat tekijät ja positiiviset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokoneen ja Internetin käyttämisen motivaatio löytyy iäkkäämmillä käyttäjillä usein harrastuksista (esim. musiikki tai valokuvaus), työnteosta, arkipäiväisistä tiedontarpeista (esim. "googletus") sekä yhteydenpidosta (Skype, MSN ym.). Tämä ei välttämättä vähennä muiden perinteisten medioiden, kuten sanomalehtien tai radion, seuraamista ja käyttöä iäkkäämpien käyttäjien keskuudessa. Internetin ja koneiden käytön opetteleminen ja opettaminen on usein prefiguratiivista: nuoremmat omaksuvat uusia käyttötapoja edeltä, jonka jälkeen he opastavat ja opettavat vanhempiaan. Ikääntyneet internetin käyttäjät ottavatkin usein myös tukea nuoremmista ongelmien ilmetessä. [2]

Kuluttajatutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaat tietokoneen käyttäjät kokevat, että asioiden hoitaminen Internetin avulla auttaa säästämään kustannuksissa ja on lisäksi nopeampaa sekä helpompaa. Kaikesta kasvokkain tapahtuvasta asioinnista ei olla valmiita luopumaan, sillä henkilökohtaisten palveluiden arvostus on yhä suuri. Muita Internetin tuomia positiivisia vaikutuksia on käyttäjien maailmankuvan laajentaminen sekä uuden sisällön tuominen elämään. [3]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internetin välityksellä tarjottavien palveluiden määrä on lisääntynyt ja samalla monet perinteiset palvelutavat menettävät merkitystään. Suomessa on käynnissä kokeiluja, kehityshankkeita ja jo olemassa olevia käytäntöjä, jotka sisällyttävät tietotekniikan ja tietoverkkojen osaamisen soveltamista sekä yksityisten että julkisten palvelujen tarjontaan. Usein tämän kehityksen takana on pyrkimys taloudelliseen tehokkuuteen. Toisaalta myös väestön ikääntyminen aiheuttaa työvoiman vähenemistä ja on jo sinällään merkittävä peruste elektronisten palveluiden lisäämiseksi.

Näiden muutosten seurauksena alueelliset erot perinteisten palveluiden ylläpidossa voivat olla suuria, jolloin ainoastaan sähköisesti saatavilla olevat palvelut helpottavat niitä, joilta palveluiden perinteiset muodot poistuvat käytöstä. Täten sähköisten palveluiden käytöstä onkin tehtävä mahdollista kaikille alueille, yhteiskuntaluokille ja ikäluokille. Tämä tavoite onkin ollut hallituksen ohjelmassa tietoyhteiskuntapalveluiden käytön yleistämiseksi ja parantamiseksi niin elinkeinoelämän, terveydenhuollon, koulutuksen, hallinnon ja kansalaisten arjen osalta jo vuonna 2003. [3]

Myös ikääntyneiden Internetin käyttö on noussut 2000-luvun alusta alkaen runsaasti. Tilastokeskuksen mukaan 39 prosenttia 60-74-vuotiaista henkilöistä oli käyttänyt Internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana vuoden 2007 keväällä, kun saman ikäisten käyttäjien määrä kuusi vuotta aiemmin vuoden 2001 keväällä oli vain 12 prosenttia. Ero nuorempiin ikäluokkiin on kuitenkin yhä sitä luokkaa, että motivointia ja opastusta tietotekniikan pariin tarvitaan, jotta ikääntyneiden määrä alkaisi saavuttaa nuorempien Internetin käyttäjien lukumäärää. [4]

Kriittisesti tietotekniikkaan suhtautuvat iäkkäät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siinä, missä aktiiviset ikääntyneet internetin käyttäjät ovat positiivisesti tietotekniikkaan suhtautuvia henkilöitä, löytyy myös niitä, joita tietotekniikan käyttö ei syystä tai toisesta kiinnosta tai jotka sitoutuvat jopa täyteen tietokoneettomuuteen. Syitä tällaiseen kriittiseen suhtautumiseen ovat muun muassa:

  • tietokoneisiin ja Internetiin liittyvät ahdistukset
  • tietokoneen käyttö koetaan liian monimutkaisena, turhautumista ja tuskaa tuottavana toimintona
  • tekniikan nopea vanhentuminen ja alttius ongelmille
  • tietoturvaan liittyvät pelot
  • tietotekniikan avulla saatavien havaittujen etujen puuttuminen, motivaation puuttuminen
  • käyttöön ja aloittamiseen tarvittavan tiedon puuttuminen
  • riittämätön tuki
  • kustannukset
  • fyysiset rajoitteet
  • epäsopivat käyttöliittymät
  • puuttuvat verkkoyhteydet
  • ikääntymiseen liittyvä stereotyyppinen ajattelu
  • vähäinen kokemus tietokoneista työelämässä
  • epäoikeudenmukaisuuden tunne liittyen palveluiden siirtymiseen Internetiin
  • tietokoneiden pelätään aiheuttavan riippuvuutta
  • sisällön pelätään olevan asiatonta ja jopa vaarallista
  • nähdään muu toiminta mielekkäämpänä (esim. käsityöt, liikunta ja lukeminen menevät edelle)

Tietokoneettomuuteen sitoutumisessa on sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta katsottuna mielenkiintoista, että lukuisissa tapauksissa kertomukset viittaavat siihen, etteivät "kieltäytyjien" ystävät, tuttavat tai muutkaan lähistön saman ikäiset käytä tietokonetta. Vastaavasti tietokonetta käyttävien ikääntyneiden osalta on osoitettu, että sosiaalisen lähiympäristön tuella on keskeinen merkitys mielenkiinnon heräämisessä, käytön oppimisessa sekä käytön ja osaamisen ylläpidossa. [1]

Silver Surfers' Day[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britanniassa vietettävä vuosittainen iäkkäiden ihmisten tietotekniikan käyttämistä edistävä kampanja. On arvioitu, että noin 150 000 iäkkäämpää käyttäjää on osallistunut tietotekniikan kokeiluun kampanjan avulla. Vuonna 2011 kampanja juhlisti 10-vuotista taivaltaan laajentamalla tapahtumaa viikon mittaiseksi (16.-20.5.2011).[5] Seuraavan kerran kampanja järjestetään 3.10.2021.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Artikkeli: Hakkarainen, P. & Hyvönen, P.: "Tietokoneeton elämä yli 60-vuotiaan valintana: Tunteita ja perusteluja", Media & viestintä 33(2010) 4, s.79-96
  2. Julkinen sana: Tietokoneetta omasta tahdostaan, Yle Radio 1[vanhentunut linkki]
  3. a b Tuorila, H. & Kytö, H.: Verkkopalvelut ikääntyvien hyvinvoinnin edistäjinä, 2005, Kuluttajatutkimuskeskus (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. http://www.stat.fi/til/sutivi/2007/sutivi_2007_2007-09-28_kuv_004.html Tilastokeskus: "Internetin käyttö edellisen kolmen kuukauden aikana, kevät 2001 - 2007, prosenttia 15-74-vuotiaista ikäryhmittäin"
  5. http://silversurfers.digitalunite.com/ (Arkistoitu – Internet Archive) Silver Surfers' Day

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen sivusto hopeasurffaajille (Arkistoitu – Internet Archive)