In the Bleak Midwinter

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

In the Bleak Midwinter on joissakin äänestyksissä jopa maailman parhaaksi valittu[1] perinteinen joululaulu, joka perustuu englantilaisen runoilijan Christina Rossettin tekstiin vuodelta 1872. Teksti julkaistiin lauluna ensimmäistä kertaa vuonna 1906, Gustav Holstin säveltämällä melodialla[2]. Harold Darken säveltämä versio on vuodelta 1911.[3] Vuonna 2008 se äänestettiin Isossa-Britanniassa kaikkien aikojen parhaaksi joululauluksi Darken sävelmään liittyneenä.[1] Laulusta on myös suomenkielinen käännös Ruotsin kirkon virsikirjassa, virsi 428 ”Aikaan keskitalven saapui myrskysää”. Virren suomennos on Anna-Mari Kaskisen.Virren teksti on 4-säkeistöinen, englanninkielisen tekstin 4. säkeistö on jäänyt pois.

Sanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulussa on alun perin ollut viisi säkeistöä, joista kolmas säkeistö on jätetty pois useimmista nuottikirjoista[4].

Alkuperäinen sanoitus englanniksi
(1872 Rossetti) 		Suomenkielinen sanoitus
(1993 Kari Ala-Pöllänen)
© Teosto
 Suomenkielinen sanoitus
(2002 Martti Haapakoski)
© Teosto
 Suomenkielinen sanoitus
(2018 Ion Mittler)
CC BY-SA 4.0
 Ruotsin kirkon virsikirja

virsi 428 (Käännös Anna-Mari Kaskinen, 1997)

In the bleak mid-winter
Frosty wind made moan;
Earth stood hard as iron,
Water like a stone;

Snow had fallen, snow on snow,
Snow on snow,
In the bleak mid-winter
Long ago.

Talviyöhön synkkään
tuuli vaikeroi,
järven pintaa jäistä
...

Keskitalven synkät
tuulet tuivertaa,
jäässä veet on aivan
.

Talven pakkasessa
tuuli huokailee,
järven jää huurteessa,
lunta putoilee.

Taas ajatuksissa
joulun aikana
ihme tuossa maassa
kerran kaukana.

 Aikaan keskitalven

saapui myrskysää.

Maan jo lumi peitti,

meret kattoi jää

- -.

Our God, heaven cannot hold Him
Nor earth sustain,
Heaven and earth shall flee away
When He comes to reign:

In the bleak mid-winter
A stable-place sufficed
The Lord God Almighty —
Jesus Christ.

Enkelitkin silloin
saapui katsomaan,
suurin väkijoukoin
tähän maailmaan:

Siellä neito sievä
lasta keinuttaa,
poikaa aivan pientä
uneen tuudittaa.

 Kaikkivaltiasko

kylmää säikähtää?

AIkaan keskitalven

hänkö yksin jää?

- -

- -



Enough for Him, whom Cherubim
Worship night and day,
A breastful of milk
And a mangerful of hay;

Enough for Him, whom Angels
Fall down before,
The ox and ass and camel
Which adore.

Talliin seimi pieni
heiniin tehty on,
härkä sekä aasi
vierellänsä on.

 Lapsi, jolle taivas

laulaa kiitostaan

syntyi äidin helmaan

- -

- -



Angels and Archangels
May have gathered there,
Cherubim and seraphim
Thronged the air;

But only His Mother
In her maiden bliss
Worshipped the Beloved
With a kiss.






Mutta niillä lahjaa
ei oo hienoa,
vain yhteistä aikaa
ja mieltä jaloa.

What can I give Him,
Poor as I am? —
If I were a Shepherd
I would bring a lamb;

If I were a Wise Man
I would do my part, —
Yet what I can I give Him, —
Give my heart.

Mitä voisin antaa,
köyhä tällainen?
Voisin tuoda lampaan,
jos oisin paimen.

Tietäjä jos oisin,
neuvon antaisin.
Mitä voin, annan sen:
nöyrän sydämen.

 Minkä kalliin lahjan

voisin ojentaa?

Lampaan vaiko aarteen

- -


- -

Rossettin laulu kuvaa joulun tapahtumia vastakohtia käyttäen. 1. säkeistöä voidaan nimittää inkulturaatioksi, alkuperäisten tapahtumien siirtämiseksi uuteen ympäristöön, talviseen Pohjois-Eurooppaan, suorasanaisesti käännettynä "Kolean keskitalven aikaan / pakkasviima valitti, / maa oli kova kuin rauta, / vesi kuin kivi, / oli satanut lunta, lumen päälle, lunta, lunta, / kolean keskitalven aikaan, / kauan sitten”. Anna-Mari Kaskisen kääntämänäː ”Aikaan keskitalven saapui myrskysää, Maan jo lumi peitti, meret kattoi jää”.

Sävelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulun eniten käytetty sävelmä on tunnetun englantilaisen säveltäjän Gustav Holstin sävellys vuodelta 1906. Erikoista on, että Rossettin runossa on säkeissä eri määrä tavuja, joten sitä ei liene alun perin tarkoitettu lauluksi. Useimmissa käännöksissä, niin myös suomennoksessa on kuitenkin säännöllinen runomitta. Holstin sävelmä kuitenkin antaa myöten siten, että Rossettin tekstin laulaminen on mahdollista.[5]

Holst tunnetaan myös klassisen musiikin säveltäjänä. Hänen isänsä oli ruotsalainen, äiti englantilainen[6]. Hänen isoisänsä oli kotoisin Latviasta, säveltäjä Gustavus von Holst.[7] Hän vaikutti Englannissa säveltäjänä ja kapellimestarina. Alun perin hän oli maalaiskanttori ja kuoronjohtaja, mutta tuli eräällä operetillaan niin kuuluisaksi, että ovet sävellysopintoihin aukesivat. Holstista tuli huomattava sinfonikko, jonka tunnetuinta teosta ”Planeetat” vuosilta 1913–1917 esitetään yhä. Hän toimi säveltäjä Vaughan WIlliamsin työtoverina English Hymnal -kokoelman toimittamisessa. Williams pyysi Holstia säveltämään kolme tekstiä, ja yksi niistä oli Rossettin laulu. Se julkaisiin English Hymnal -kokoelmasa nimellä "Cranham".[8][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Bleak Midwinter named best carol news.bbc.co.uk. Viitattu 19. 10.2021.
  2. ↑ Rossetti, Christina G. (January 1872). "A Christmas Carol". Scribner's Monthly iii (3). New York: Scribner & Co.. 
  3. ↑ Darke, Harold: In the Bleak Midwinter. SATB and Organ Stainer & Bell
  4. ↑ Hymnary: Hymnary (Hymnary) Hymnary. Viitattu 11.09.2019. (englanniksi)
  5. ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700., s. 429. Wessmans musikförlag AB Visby, 2019. ISBN 978-91-877-1068-1. (ruotsiksi)
  6. ↑ Gustav Holst britannica.com. Viitattu 8.1.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Gustav Holst newworldencyclopedia.org. Viitattu 8.1.2022. (englanniksi)
  8. ↑ BBC: Shnugget: Carols at Cranham www.bbc.co.uk. Viitattu 25.12.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

In the Bleak Midwinter for SATB
In the Bleak Midwinter for SATB (Harold Darke setting) (Arkistoitu – Internet Archive)

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=In_the_Bleak_Midwinter&oldid=22067088”