Imru’l-Qais
Imru’l-Qais (arab. إمرؤ القيس ابن حجر الكندي, Imrū 'al-Qays ibn Ḥujr al-Kindī) (k. noin 540) oli esi-islamilainen arabiankielinen runoilija ja arabiankielisen runouden perustaja. Hän on kokoelmaan Mu’allaqat sisältyvistä runoilijoista tunnetuin.[1]
Tarun mukaan hän oli isänsä, kuninkaan, nuorin poika ja alkoi runoilemisen jo nuorena. Isä ei kuitenkaan arvostanut runoja eikä pitänyt niitä sopivina kuninkaan pojalle. Isä ei myöskään pitänyt hänen elämäntyylistään, johon sisältyi naisia ja juopottelua, ja siksi karkotti hänet valtakunnastaan.[2]
Siihen aikaan arabian kielessä ei vielä ollut vakiintunutta kirjoitusjärjestelmää ja tiedot säilyvät suullisina. Tiedot hänen elästään on koottu myöhemmistä kirjoituksista, jotka on tehty näiden suullisten tarinoiden ja hänen runojensa perusteella. Tietoja on verrattu muinaisten Persian ja Bysantin valtakunnan merkittäviin historiallisiin tapahtumiin, ja niistä on koottu kuva hänen elämästään.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Facta 2001: Osa 6. palsta 476. Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-10227-X.
- ↑ a b Imru al Qays Ibn Hujr PoemHunter.com. Viitattu 28.4.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Well, Did Muhammad Not Copy Some Verses Of The Qur'an From Imru'l Qais? Islamic Awareness. 7.12.2005. Viitattu 28.4.2020. (englanniksi)
- Mirza, Mohammed: Historic Saudi Imru' Al Qais, The Poet-Price. Destination Jeddah, 5.10.2015, nro 81, s. 101. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.4.2020. (englanniksi)
- Monroe, James T.: Oral Composition in Pre-Islamic Poetry. Journal of Arabic Literature, 1972, 3. vsk, s. 1–53. Brill. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.4.2020. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
