Illallinen yhdelle
| Illallinen yhdelle | |
|---|---|
| Der 90. Geburtstag oder Dinner for One | |
 |
|
| Ohjaaja | Heinz Dunkhase |
| Käsikirjoittaja | Lauri Wylie |
| Tuottaja | Heinz Dunkhase |
| Säveltäjä | Lew Pollack |
| Kuvaaja | Frank Banuscher |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Saksan liittotasavalta |
| Tuotantoyhtiö | NDR |
| Ensi-ilta | 1963 |
| Kesto | 18 min |
| Alkuperäiskieli | |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Illallinen yhdelle (Der 90. Geburtstag oder Dinner for One) on saksalaisen televisioyhtiön Norddeutscher Rundfunkin (NDR) vuonna 1963 tuottama 18-minuuttinen lyhytelokuva. Se on Heinz Dunkhasen ohjaama – kuitenkin perustuen Freddie Frintonin suunnitteluun – ja pohjautuu englantilaisen kirjailijan Lauri Wylien kirjoittamaan sketsiin, ja siinä esiintyvät brittinäyttelijät Freddie Frinton ja May Warden.[1] Illallinen yhdelle esitetään säännöllisesti Saksan television lisäksi myös muiden maiden televisioissa, joissa sen esittämisestä televisiossa uudenvuodenaattona on tullut perinne.[2] Se on Guinnessin ennätysten kirjan mukaan maailman uusituin televisio-ohjelma.[3] Elokuva esitetään aina vuoden viimeisenä päivänä myös Suomessa ja on vapaasti nähtävillä verkossa.[4]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yläluokkainen miss Sophie (May Warden) täyttää 90 vuotta. Hän on joka vuosi kutsunut syntymäpäiväillallisilleen neljä vanhaa ystäväänsä: Sir Tobyn, amiraali von Schneiderin, Mr. Pommeroyn ja Mr. Winterbottomin. Valitettavasti viimeinenkin neljästä herrasta on kuollut jo aikaa sitten, joten hovimestari James (Freddie Frinton) joutuu tarjoilun ohessa esittämään kaikkia vieraita. Alkuruokana aterialla on Mulligatawny-keittoa ja sherryä, sitten Pohjanmeren koljaa ja valkoviiniä, kanaa ja samppanjaa, sekä jälkiruokana hedelmiä ja portviiniä. James joutuu joka ruokalajin yhteydessä kohottamaan neljä maljaa miss Sophien kanssa ja matkimaan hänen poissa olevia vieraitaan: sir Toby skoolaa römeällä rintaäänellä, amiraali von Schneider karjaisee "Skål" ja lyö kantapäänsä yhteen (mikä on kihtiselle Jamesille tuskallista), Mr. Pommeroy toivottaa kimeällä äänellä "hyvää uutta vuotta" ja Mr. Winterbottom mutisee jotain epämääräistä. Illan edetessä ja maljojen tyhjentyessä humaltuva James alkaa kaadella juomaa ohi lasien, panna omiaan skoolatessaan ja kompastella lattialla lojuvaan tiikerintaljaan. Jokaisen ruokalajin alkaessa miss Sophie ja James käyvät saman keskustelun:
James: The same procedure as last year, Miss Sophie?
Miss Sophie: The same procedure as every year, James!
[James: Sama käytäntö kuin viime vuonna, miss Sophie?
Miss Sophie: Sama käytäntö kuin joka vuosi, James!]
Illallisen päätteeksi juopunut James saattaa miss Sophieta ylös portaita makuuhuoneeseen ja kysyy:
James: By the way, the same procedure as last year, Miss Sophie?
Miss Sophie: The same procedure as every year, James!
James: Well, I'll do my very best!
[James: Muuten, sama käytäntö kuin viime vuonna, miss Sophie?
Miss Sophie: Sama käytäntö kuin joka vuosi, James!
James: No, lupaan tehdä parhaani!]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Saksalainen ohjaaja Heinz Dunkhase ja viihdetaiteilija Peter Frankenfeld näkivät 1963 Freddie Frintonin ja May Wardenin esittävän "Illallinen yhdelle" -sketsiä Blackpoolin Winter Gardens -teatterissa.[5] Kaksikko oli esittänyt brittikirjailija Lauri Wylien kirjoittamaa sketsiä jo 1940-luvulta lähtien, ja Frinton oli ostanut 1950-luvun alussa kirjailijalta sen oikeudet. Samaa sketsiä olivat aiemmin esittäneet myös muut näyttelijät, ja 1953 se oli jopa pyörinyt Yhdysvalloissa osana Broadway-revyytä.[6]
Dunkhase ja Frankendelf suostuttelivat Frintonin ja Wardenin tulemaan Saksaan ja esittämään sketsinsä kameran edessä. Illallinen yhdelle kuvattiin 8. elokuuta 1963 Hampurin Besenbinderhof-teatterissa elävän yleisön edessä, Dunkhasen ohjaamana. Legendan mukaan sketsi esitettiin englanniksi, koska Frinton ei toisen maailmansodan aikaisten antipatioidensa vuoksi suostunut lausumaan saksankielisiä repliikkejä. Jotta saksalainen yleisö ei putoaisi kärryiltä, filmin alussa kuuluttaja (Heinz Piper) astuu kameran eteen ja selostaa saksaksi sen alkuasetelman. Kuuluttaja myös kääntää saksaksi Jamesin ja miss Sophien "Same procedure as last year" -vuoropuhelun, ja ilmoittaa, ettei mikään muu heidän sanomansa ole erityisen tärkeää. Mustavalkoiselle, 18-minuuttiselle filmille annettiin saksalais-englantilainen kaksoisnimi Der 90. Geburtstag oder Dinner for One ("90. syntymäpäivä eli Illallinen yhdelle").
Jamesin jatkuva kompastelu tiikerintaljaan ei alun perin kuulunut sketsiin. Eräässä esityksessä lavalla oli talja ja Freddie Frinton kompastui siihen vahingossa, mikä sai yleisön repeämään nauruun. Tämän jälkeen Frinton lisäsi taljaan kompastumisen esityksen vakituiseksi osaksi.
Vuonna 1972 Illallinen yhdelle näytettiin Saksan televisiossa ensimmäisen kerran uudenvuodenaattona, ja sketsi on sen jälkeen uusittu vuosittain samalla paikalla. Suomessa ohjelmaa on esitetty ainakin vuodesta 1982.[7] Tapa levisi vuosikymmenten aikana ympäröiviin maihin, ja nykyään Illallinen yhdelle esitetään joka uusivuosi ainakin Itävallan, Sveitsin, Tanskan, Ruotsin ja Suomen televisiossa.[8] Norjassa se esitetään niin ikään vuosittain, mutta jouluaatonaattona.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ”Der 90. Geburtstag oder Dinner for One”. Freddie Frinton, May Warden, Heinz Piper (käsikirjoitus). Norddeutscher Rundfunk (NDR), Schweizer Fernsehen (SF), Arbeitsgemeinschaft der öffentlich-rechtlichen Rundfunkanstalten der Bundesrepublik Deutschland (ARD).
- ↑ People all over the world watch “Dinner for One” on New Year’s Eve The Economist. Viitattu 29.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Adrian Furnham: The Guinness Book of Management Records, s. 102–104. London: Palgrave Macmillan UK, 2008. ISBN 978-0-230-21664-8, 978-0-230-22743-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.12.2023).
- ↑ Dinner for One (1963) | Freddie Frinton | 4K Remastered YouTube.com. Viitattu 29.12.2023.
- ↑ Dinner for One turns 50 – DW – 12/31/2012 dw.com. Viitattu 29.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Binoy Kampmark: Same Procedure as Every Year: The Story of 'Dinner for One' International Policy Digest. 31.12.2020. Viitattu 29.12.2023. (englanniksi)
- ↑ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/30/illallinen-yhdelle-naita-bileita-ei-kannata-jattaa-valiin
- ↑ People all over the world watch “Dinner for One” on New Year’s Eve The Economist. Viitattu 29.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Christmas Traditions in Norway Utdanning I Bergen. Viitattu 29.12.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suikkanen, Päivi: Illallinen yhdelle – Näitä bileitä ei kannata jättää väliin! Yle TV1. 30.12.2017. Viitattu 26.12.2021.