Ilja Uljanov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ilja Uljanov

Ilja Nikolajevitš Uljanov (ven. Илья Николаевич Ульянов, 31. heinäkuuta 1831 Astrahan24. tammikuuta 1886 Simbirsk) oli venäläinen kulttuurihenkilö ja julkisen koulutuksen kehittäjä. Ilja Uljanov oli Venäjän vallankumousjohtajan ja Neuvostoliiton perustajan Vladimir Iljitš Leninin isä.

Ilja Uljanov syntyi Astrahanissa räätälin perheeseen. Hänen äitinsä oli kalmukki.[1] Hän opiskeli fysiikkaa ja matematiikkaa Kazanin yliopistossa ja valmistui vuonna 1854. Hänen puolisonsa oli Maria Aleksandrovna Blank.

1850- ja 1860-luvuilla Uljanov opetti matematiikkaa ja fysiikkaa Penzan instituutissa Venäjän aatelistolle ja myöhemmin lyseossa ja tyttökoulussa Nižni Novgorodissa.

Penzassa Ilja johti meteorologisia tutkimuksia ja kirjoitti aiheesta kaksi kirjaa. Vuonna 1869 Uljanov nimitettiin Simbirskin kunnan koulutarkastajaksi ja vuosina 1874–1886 hän oli ylitarkastaja. Vuonna 1882 hänelle myönnettiin Pyhän Vladimirin 3. luokan kunniamerkki ja todellisen valtioneuvoksen arvonimi, mikä merkitsi sitä, että hän sai perinnöllisen aatelisen aseman.

Ilja Uljanov oli aikalaisiinsa nähden hyvin koulutettu ja kuului älymystöön.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaakkuriniemi, Tapani: V. I. Lenin. Teoksessa Politiikan teorian moderneja klassikkoja, toim. Jukka Kanerva, s. 84. Gaudeamus, 1989. ISBN 951-662-474-X.