Il Canto degli Italiani
| Il Canto degli Italiani | |
|---|---|
Laulun nuotit |
|
| Valtio | |
| Säveltäjä | Michele Novaro |
| Sanoittaja | Goffredo Mameli |
| Suomenkielinen nimi | Italialaisten laulu |
|
|
|
Il Canto degli Italiani on Italian kansallislaulu. Laulu tunnetaan myös aloitussäkeen mukaan nimellä Fratelli d’Italia (Italian veljet) tai sanoittajansa Goffredo Mamelin mukaan nimellä Inno di Mameli.[1][2][3] Laulun on säveltänyt Michele Novaro.[1]
Kansallislaulu on syntynyt 1800-luvun puolivälissä italialaisten nousseen kansallistunteen ilmentäjäksi. Runoilija Mameli kirjoitti runon taistelulauluksi vuonna 1847 Genovassa, säveltäjä Novaro sävelsi sen hieman myöhemmin Torinossa.[2] Laulua leimaa voimakas vastakkainasettelu Itävallan kanssa, joka vielä tuossa vaiheessa piti osaa Pohjois-Italiasta valtansa alla.
Laulua suosivat toisen maailmansodan aikana sekä Italian fasistit että partisaanit, joskin muiden omien laulujensa rinnalla.[4][5] Il Canto degli Italiani otettiin käyttöön Italian kansallislauluksi 12. lokakuuta 1946, samassa yhteydessä kun maa julistettiin tasavallaksi.[6]
Il Canto degli Italiani ei ole kansallishymninä ollut täysin vastaansanomaton. Sen sanoja on arvosteltu liian sotaisiksi ja ulkomaalaisvihamielisiksi. Lisäksi on huomautettu, että laulu kuvailee historiallisia vaiheita, jotka tosin olivat sen syntyaikana tärkeitä, mutta jotka nykyään ovat koko lailla tuntemattomia. Kritiikistä huolimatta Italian parlamentti on vahvistanut laulun aseman uudella lailla.
Kertosäkeistön lopussa oleva huudahdus "Sì!" poistettiin loppuvuodesta 2025. Syynä tähän oli se, ettei se kuulunut Mamelin alkuperäiseen runoon.[7][8][9]
Sanat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Laulun teksti | Epävirallinen suomennos |
|---|---|
|
|
Neljäs säkeistö viittaa tapauksiin Italian historiassa, joilla oli suuri merkitys Italian kansallistunteelle. Legnanon taistelussa italialaiset joukot löivät Fredrik I Barbarossan johtamat saksalaiset joukot vuonna 1176, tehden samalla lopun Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan vallasta Italian niemimaalla. Ferruccio viittaa Francesco Ferruccioon, joka johti Firenzen kauppatasavallan joukkoja Kaarle V:n piirittäessä kaupunkia 12. lokakuuta 1529 – 12. elokuuta 1530. Urheudestaan kuuluisaksi tullut Ferruccio sai surmansa piirityksen loppuvaiheessa 3. elokuuta 1530. Italian yhdistymisen puolestapuhujat nostivat Ferruccion erääksi yhdistyneen Italian esitaistelijoista. Balilla oli oikealta nimeltään Giovan Battista Perasso. Hän johti teini-ikäisenä kapinaa itävaltalaisia vastaan Genovassa vuonna 1746. Säkeistössä mainitut kellot, jotka kutsuvat iltamessuun, viittaavat vuoden 1282 ”Sisilian iltamessuun”, jossa Sisilian väestö teki kapinan maata miehittäneitä ranskalaisia joukkoja vastaan ja murskasi ne perin pohjin.
Viidennessä säkeistössä mainitaan nimeltä Puola, mikä on siinä mielessä huomattavaa, että myös Puolan kansallislaulussa, jonka alkuperäinen nimi on "Puolalaisten legioonien laulu Italiassa", on viittaus Italiaan.[10][11][12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Italy : National Anthem of Italy Inno di Mameli Anthems. National Anthems of the World Organisation (NAW). Viitattu 27.3.2022. (englanniksi)
- 1 2 Italy National Anthems.info. Viitattu 27.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Italy The World Factbook. Central Intelligence Agency (CIA). Viitattu 27.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Fratelli d'Italia Il Portale del Sud. Viitattu 17.2.2026. (italiaksi)
- ↑ Maiorino, Tarquinio; Marchetti Tricamo, Giuseppe & Zagami, Andrea: Il tricolore degli italiani. Storia avventurosa della nostra bandiera, s. 65. Arnoldo Mondadori Editore, 2002. ISBN 978-88-04-50946-2 (italiaksi)
- ↑ L'Inno Nazionale 2026. Palazzo del Quirinale. Viitattu 17.2.2026. (italiaksi)
- ↑ Italy removes emphatic 'Yes!' from national anthem 23.12.2025. Reuters. Viitattu 17.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Italy makes tiny tweak to its anthem, deleting just one word 1.1.2026. NPR. Viitattu 17.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Inno di Mameli senza il 'sì' finale, la nuova disposizione dal Colle 23.12.2025. Agenzia ANSA. Viitattu 17.2.2026. (italiaksi)
- ↑ Italy and Poland: a common history 14.11.2021. National Museum in Krakow. Viitattu 17.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Perché la Polonia? Storie e biografie di personaggi noti e comuni legati alla terra polacca, s. 190. Accademia Polacca delle Scienze - Biblioteca e Centro di Studi a Roma, 2023. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Proud Polish fans' a cappella anthem inspires win over Italy 19.4.2025. Reuters. Viitattu 17.2.2026. (englanniksi)