Human Brain Project
Ihmisaivoprojekti (Human Brain Project, HBP) on vuonna 2013 käynnistynyt EU:n rahoittama 1,2 miljardin euron tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää ihmisaivojen tietokonesimulaatio vuoteen 2023 mennessä. Tätä yhtä historian suurinta aivotutkimushanketta johtaa Henry Markram sveitsiläisen Lausannen teknillisen korkeakoulun Brain Mind -instituutinssa. Siihen osallistuu (aivotutkimuksen, neurofysiologian, mikrobiologian ja tietotekniikan) tutkijoita yli 80 tutkimuslaitoksesta eri maista. [1]
Hankkeen budjetti kymmenen vuoden jaksolla (2013–2023) on miljardi euroa.[2]
Simulaatiotietokone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Simulaation toteutukseen tarvitaan supertietokone, jollaista ei vielä ole olemassa. Tämän hetken (2016) nopein tietokone on kiinalainen Tianhe-2, jonka laskentateho on 34 petaflopsia (34 x 1015 liukulukuoperaatiota sekunnissa). Ihmisaivoprojektin simulaation käynnistyessä 2023 tarvittava laskentateho on useita exaflopseja (1018 ). Suuruusluokkaa kuvaa se, että nykyisten 500 suurimman tietokoneen tehot yhdistämällä saataisiin vain 1/3 tarvittavasta. [1]
Suomalaisia osaprojekteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TTY:n laskennallisen neurotieteen tutkimusryhmä on mukana maailmanlaajuisestikin uraauurtavassa huippututkimushankkeessa. Ryhmää vetää dosentti Marja-Leena Linne Tampereen teknillisen yliopiston signaalinkäsittelyn laitokselta. Hankkeessa kehitetään työkaluja neurotieteilijöille ja teollisuuden kehitysinsinööreille. [3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Henry Markram (päätoimittaja Hanne Luise Danielsen): Digitaaliset aivot rakentuvat pala palalta. Explore - uskomattomat aivot, 2017. Bonnier.
- ↑ European Commission signs agreement to take Human Brain Project into next phase Euroopan komissio. 2015. Viitattu 18.11.2017.
- ↑ Aivotutkimus harppaa eteenpäin EU:n jättihankkeessa Rajapinta 3/2014. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 11.11.2017.