Naurukarakara

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ibycter americanus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naurukarakara
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Jalohaukkalinnut Falconiformes
Heimo: Jalohaukat Falconidae
Suku: Ibycter
Laji: americanus
Kaksiosainen nimi

Ibycter americanus
(Boddaert, 1783)

Katso myös

  Naurukarakara Wikispeciesissä
  Naurukarakara Commonsissa

Naurukarakara (Ibycter americanus) on jalohaukkoihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Keski- ja Etelä-Amerikasta.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naurukarakara voi kasvaa 48–56 cm pitkäksi. Laji on päästään, selästään ja siivistään kiiltävän musta. Vatsa ja alaperä ovat valkoiset. Nokka on koukkupäinen ja silmienympärystän ja kurkun iho on paljas ja väriltään punainen. Naurukarakaran pyrstö on pitkä.[2][3][4][5][6][7]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naurukarakaraa tavataan Hondurasista Brasilian keskiosiin ja Boliviaan ulottuvalta alueelta. Laji on aiemmin esiintynyt laajemmin sekä pohjoisempana että etelämpänä. Sen elinympäristöä ovat kosteat metsät ja savannit tyypillisesti vesialueiden lähellä. Naurukarakarat liikkuvat muutamien yksilön ryhmissä, ja niiden ravintoa ovat erityisesti mehiläisten ja ampiaisten toukat. Lisäksi linnut syövät hyönteisiä, palmujen hedelmiä ja siemeniä. Naurukarakara rakentaa risupesän puuhun ja naaras munii kaksi tai kolme ruskeapilkullista munaa.[2][3][4][5][6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Ibycter americanus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.3.2023. (englanniksi)
  2. a b Miguel Lentino, Robin Restall, Clemencia Rodner: Birds of Northern South America, s. Pl. 41. Bloomsbury Publishing, 2020. ISBN 9781472981615. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.3.2023). (englanniksi)
  3. a b Steven L. Hilty: Birds of Venezuela, s. 250. Princeton University Press, 2003. ISBN 978-0691092508. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.3.2023). (englanniksi)
  4. a b Robert S. Ridgely, John A. Gwynne, Guy Tudor, Martha Argel: Wildlife Conservation Society Birds of Brazil, s. 98. Cornell University Press, 2016. ISBN 978-0-8014-7646-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.3.2023). (englanniksi)
  5. a b Andrew C. Vallely, Dale Dyer: Birds of Central America, s. 278. Princeton University Press, 2018. ISBN 978-0-691-13801-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.3.2023). (englanniksi)
  6. a b Liliana Chavarría-Duriaux, David C. Hille, Robert Dean: Birds of Nicaragua, s. 240. Cornell University Press, 2018. ISBN 978-1-501-70158-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.3.2023). (englanniksi)
  7. a b William S. Clark, N. John Schmitt: Raptors of Mexico and Central America, s. 267. Princeton University Press, 2018. ISBN 9780691116495. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.3.2023). (englanniksi)