Hyppyrotat

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Dipodidae-heimoa, nimi "hyppyrotat" voi joskus tarkoittaa myös taskuhyppyrottia (Heteromyidae). Katso myös hyppymyyrät eli gerbiilit (Gerbillinae).
Hyppyrotat
Koivuhiiri (Sicista betulina)
Koivuhiiri (Sicista betulina)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha [1]
Yläheimo: Dipodoidea [1]
Heimo: Hyppyrotat
Dipodidae
Fischer de Waldheim, 1817 [1]
Synonyymit
  • Allactagidae Vinogradov, 1925 [1]
  • Dipodes Fischer de Waldheim, 1817
  • Dipodina Bonaparte, 1838
  • Dipodum Fischer de Waldheim, 1817
  • Dipsidae Gray, 1821
  • Jaculidae Gill, 1872
  • Sicistidae Weber, 1928
  • Sminthidae Brandt, 1855
  • Koivuhiiret Zapodidae Coues, 1875
Alaheimot [1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Hyppyrotat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Hyppyrotat Commonsissa

Hyppyrotat[2] tai hyppyrotat ja koivuhiiret[3] (Dipodidae) on jyrsijöiden heimo, johon kuuluu 16 eri sukua ja niiden sisältämät 51 lajia.[4] Ne elävät mm. Aasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Yhdysvalloissa. Lajeista vain yksi, koivuhiiri (Sicista betulina), esiintyy Suomessa.[3] Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus heimon uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on jerbot.[5]

Hyppyrotille ominaista ovat pitkät takaraajat, lyhyet eturaajat ja pitkä häntä. Niiden vartalon ja pään yhteispituus on 4-15 cm, takaraajat ovat 2,5-8 cm ja häntä 7-25 cm.[6]

Hyppyrotat tulevat sukukypsiksi parin viikon ikäisenä ja voivat elää 6-vuotiaiksi asti. Useimmiten ne viihtyvät erakkona omassa onkalossaan ja hankkii itse ruokansa, mutta joskus ne kuitenkin muodostavat hajanaisia yhdyskuntia.[6]

Hyppyrottien asema jyrsijöiden tieteellisessä luokittelussa on muuttunut useaan kertaan.[1] Aiemmin esimerkiksi koivuhiiret (Sicista) ja kiinanhyppyhiiri (Eozapus setchuanus) luettiin erilliseen koivuhiirien heimoon Zapodidae.[7][1] Nykyisin vallitsevan käsityksen mukaan koivuhiiret ja hyppyrotat muodostavat yhdessä Dipodidae-heimon, joka jaetaan kuuteen alaheimoon.[1]

Isolaktago (Allactaga major)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Dipodidae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 14.11.2010. (englanniksi)
  2. Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 156. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8.
  3. a b Valste, Juha; Kaikusalo, Asko: Nisäkkäät, s. 78–79. (Lähde luontoon -kirjasarja). Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25336-7.
  4. Terry A. Vaughan, James M. Ryan ja Nicholas J. Czaplewski, 5. painos: Mammalogy, s. 210. Jones & Bartlett Learning, 2010. ISBN 9780763762995. (englanniksi)
  5. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden uusiksi nimiksi) 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 14.11.2010.
  6. a b Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 155. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8.
  7. Savela, Markku: Rodentia Lepidoptera and some other life forms. 26.5.2007. Viitattu 15.11.2010.