Hyppynaruloru
Hyppynaruloruja on leikitty ympäri maailmaa jo satoja vuosia. Lapset leikkivät yhdessä esimerkiksi koulujen välitunneilla hyppynaruleikkejä, joihin sisältyy hyppimisen ja narun pyörittämisen lisäksi myös loruja, joilla hyppimisestä tehdään hauskempaa ja joilla sitä rytmitetään.
Hyppynaruleikit ovat usein ryhmäleikkejä, joissa hyppynarun toisessa tai molemmissa päissä on pyörittäjä, ja hyppynarua hyppää vähintään yksi, mutta monesti useampi hyppijä kerrallaan. Hyppynarua käytetään myös urheilun ja kuntoilun apuvälineenä, mutta siihen liittyvät loruleikit ovat enimmäkseen lasten suosiossa.[1]
Hyppynarun hyppäämiseen liittyvät leikit ja lorut ovat luultavasti kulkeutuneet maasta toiseen aikojen saatossa. Suomessa tunnettua ”Pappi, lukkari” -lorua vastaavaa, lähes samanlaista ”Tinker, tailor” -lorua on leikitty muun muassa Englannissa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyppynarulla hyppäämistä on kuvattu jo muinaisessa Egyptissä, jossa hypättiin viiniköynnöksen yli, ja lasten on kuvattu hyppäävän jonkinlaisella narulla myös keskiaikaisissa maalauksissa.[2] Leikkien ja niihin liittyneiden lorujen kantautumisajankohtia Eurooppaan ja Amerikkaan on kuitenkin vaikea määritellä. Vaikka hyppynaruleikkien historia on hiukan sumeaa, on kuitenkin selvää, että alun perin laji oli tytöiltä kielletty, samoin kuten useimmat muutkin ulkoleikit, sillä tyttöjen oli tärkeää olla avuksi kotona, ja lisäksi hyppynarulla hyppimiseen olisi sisältynyt riski, että heidän nilkkansa olisivat paljastuneet. Vasta tyttöjen aloitettua hyppynarulla hyppiminen niihin leikkeihin niihin tulivat mukaan myös lorut.[2]
Yhdysvalloissa tyttöjen naruhyppelyn yleistymiseen ja sen suosion nousemiseen vaikutti voimakkaasti se, että perheet muuttivat kaupunkeihin 1800-luvun lopulla. Sieltä lapsille tarjoutui sekä paljon leikkikavereita, että myös jalkakäytäviä ja muita sileitä pintoja jotka sopivat hyppynarulle.[3] Myös Lelumuseon vuonna 2020 aikana järjestämä muistitietokeruu leikeistä ja leluista paljasti, että ulkoleikit ja naruhyppely korostuivat erityisen voimakkaasti 1960–1970-luvun lapsuuttaan eläneiden muisteluissa. Se oli myös aikaa, jolloin muuttoliikkeen myötä moni lapsiperhe muutti lähiöihin ja uudet elementtirakenteiset koulut ja lähiöiden tasoitetut pihat täyttyvät lapsilaumoista.[4]
Hyppynarulorujen tarkoituksena on jäsentää leikkiä, kun taas lorujen sisältö ovat leikissä toissijaisia. Riimit ovat loruleikeissä sekä eräänlaisia sanaleikin leikkikaluja, väline kommunikointiin muiden kanssa, sekä mahdollisuus kielelliseen sekä rytmilliseen leikkiin ja kehittymiseen.[5] Leikkeihin liittyvät lorut tai laulut ovat siis omassa kategoriassaan epätavallisia, koska ne on välitetty ensisijaisesti lapselta lapselle yleensä ilman perimmäistä syytä, toisin kuin muut lastenlorut, jotka välittyvät aikuiselta lapselle ja sisältävät usein moraalin. Uusia hyppynaruloruja syntyy jatkuvasti uusien hyppijöiden aloittaessa leikit, mutta vanhat lorut ovat säilyneet niiden rinnalla jo yli sata vuotta.[6][7] Vanhoissa, säilyneissä loruissa voi olla lasten aikaisemmasta leikkikulttuurista johtuen tyttömäiseksi käsitettyjä viittauksia tuleviin poikaystäviin tai avioliittoon.
Tunnettuja hyppynaruloruja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useimpia loruja lausutaan hyppynarun tahtiin ja hyppynarun vauhtia tahdittaen. Loruja lausuvat usein hyppynarun pyörittäjät sekä ympärilläolijat samalla, kun hyppijä hyppii sen tahtiin.
Valintaleikeissä "valinta" (esimerkiksi siitä, missä hyppijä menee naimisiin, tai millä alkukirjaimella tämän "tulevan kumppanin" nimi alkaa) ja siten lorun eteneminen seuraavaan vaiheeseen tapahtuu hyppijän kompastuessa, lopettaessa tai narun pysähtyessä (jäädessään esimerkiksi jalkojen väliin jumiin).
Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari[8][5]
Aluksi valitaan sulhasen ammatti: Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari, rikas, rakas, köyhä, varas.
Hääpuku on tehty: Silkkiä, samettia, ryysyä, rääsyä, sarkaa, verkaa.
Sormus on tehty: Kulta, hopea, kupari, rauta, puu, muovi.
Häät vietetään: Talossa, ladossa, kirkossa, navetassa.
Ensimmäinen lapsi on: Tyttö, poika, hullu, apina.
Valitaan henkilö, joka pyörittää hyppynarua maassa. Pyörittäjä sanoo alussa "hiiret sisään", ja leikin osallistujat hyppivät narun yli sen tullessa kohdalle samalla hokien "tyttö, poika, enkeli, noita." Mikäli joku leikkijöistä sotkeutuu naruun sen tullessa kohdalle, hänen kohtalonsa riippuu siitä, missä vaiheessa lorua mennään. Jos sotkeutuu naruun, kun ollaan sanojen tyttö tai poika kohdalla, naruun sotkeutujan pitää lähteä juoksemaan pyörittäjää karkuun, mennä kyykkyyn ja sanoa tytön/pojan nimi. Vastaavasti sanan enkeli ei aiheuta leikkijälle mitään ja sanan noita kohdalla leikkijä joutuu pyörittäjäksi.
Roope-ankka
Roope-ankka, Roope-ankka laskee rahojaan.
Yksi raha puuttuu, Roope-setä suuttuu
1,2,3,4,5...
Kahvi, Kerma, Sokeri, Tee
A - B - C -D
Kahvi, Kerma, Sokeri, Tee
Lääkäri läski[7]
Lausutaan tavuttaen:
Lääkäri läski, potilaan käski tulla huoneeseen
"mikä sua vaivaa?" "tissiliivi/umpisuoli painaa"
"painu sitten pellolle ennen ku mä lasken viiteen"
1,2,3,4,5
Omena, päärynä, appelsiini
Omena, päärynä, appelsiini.
Jos sinä hyppäät kaksikymmentäviisi,
saat sinä ensimmäisen palkinnon
1,2,3,4,5,6,7,8,9,10...25!
Nallekarhu, nallekarhu[11]
Lorulla ohjeistetaan hyppijää tekemään toiminnot hypähdysten välillä. Variaatioita on monia, muun muassa:
Nallekarhu, nallekarhu, mene sisälle, nosta tassusi, pyöri ympäri, niiaa, kumarra, potkaise, kiljaise, sano nimesi, älä mene pois, mene pois!
Nallekarhu, nallekarhu mene sisälle, nosta tassusi, pyöri ympäri, niiaa, kumarra, koske tassu maahan, potkaise, syö hunajaa, mene humalaan, paina nappia, tanssi rokkia, tarjoile, istu potalle, painu pellolle.[1]
"Kenestä tykkäät?"[12]
"Minna" se tykkää a,b,c,d,e,f,g,h,...
"Minna" se tykkää Villestä, juu, ei, juu, ei, juu, ei...
Hypitään niin kauan kuin hyppiminen epäonnistuu. Aakkosia lueteltaessa pyöritetään nopeammin. Se mihin kirjaimeen naru pysähtyi, niin muut keksivät sillä kirjaimella alkavan nimen. Tämän jälkeen hyppääjä aloittaa uudestaan ja loru aloitetaan alusta: Minna se tykkää Villestä juu, ei, juu, ei.... pyöritetään naurua nopeasti ja taas hypitään niin kauan, että saadaan selvyys asiaan.
Pappi se pyöritti kengän nauhaa
A, b, c, d, e...
Pappi se pyöritti kengän nauhaa, (hyppijän nimi) se hyppäsi (keksitty nimi) kaulaan!
Ei, juu, ei, juu, ei, juu...
On totta! (tai) Ei totta!
Sen kirjaimen kohdalla jossa tulee virhe, niin pyörittäjät keksivät sillä alkavan nimen. Sitten pyöritetään niin kauan että naru pysähtyy "ei" tai "juu" kohdalla ja huudetaan "ei ole totta" tai "on totta"!
Naimisiin!
1) puolison nimi: Luetellaan aakkoset (a, b, c, d, e..) ja keksitään hyppynarun pysähtyskirjaimella alkava nimi
2) rakkausavioliitto vai ei: "juu-ei-juu-ei..."
3) hääasu: "hääpuku-juhlapuku-uimapuku-alasti-hääpuku-juhlapuku..."
4) häiden viettopaikka: "kirkko-navetta-huussi-kirkko..."
5) lasten lukumäärä: "1-2-3-4-5-6-7-1-2..."
6) tuleva koti: "linna-omakotitalo-teltta-linna..."
Hypitään tavuttaen
Co - ca - co - la,
Kis - san - pen - tu
Keksitään sana ja hypitään tavutten. Joka kierroksella keksitään uusi sana.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tarja Nyyssönen: Nallekarhu tanssii rokkia hyppynarulla Yle Etelä-Savo. 21.6.2012. Yle. Viitattu 1.6.2013.
- ↑ a b Jump Rope History ezinearticles.com. Arkistoitu 2.11.2021. Viitattu 2.11.2021.
- ↑ Historical Folk Toys: The Jump Rope Book historicalfolktoys.com. Viitattu 02.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Lelumuseo Hevosenkenkä: Kerro, kerro tarina, ken on leikin leikkijä? Lelumuseo lapsuuden tarinoiden kertojana lelumuseohevosenkenka.fi. 16. maaliskuuta, 2021. Viitattu 02.11.2021.
- ↑ a b Heidi Vahakallio: Lorulipas edu.helsinki.fi. Arkistoitu 17.8.2011. Viitattu 02.11.2021.
- ↑ Loruperinne yhdistää sukupolvia Keskisuomalainen. 15. huhtikuuta, 2017. Viitattu 02.11.2021.
- ↑ a b Kevätperinne säilyy: Lääkäri Läski hypittää nykylapsia Keskisuomalainen. 15.4.2017. Viitattu 02.11.2021.
- ↑ Riitta Koivuranta: Kuva-arvoitus: Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari HS. 22.6.2017. Viitattu 02.11.2021.
- ↑ Hiirenhäntä leikkipankki.fi. Viitattu 3.11.2021.
- ↑ Nallekarhu tanssii rokkia hyppynarulla Yle Uutiset. 21.6.2012. Viitattu 3.11.2021.
- ↑ Isä kyllästyi hyppynarun pyörittämiseen ja rakensi lapsille narunpyörityskoneen – aikuiset hurahtivat eniten yle.fi. 28. syyskuuta, 2016. Viitattu 02.11.2021.
- ↑ Kirkonrottaa, tervapataa, ruutuhyppelyä – nämä leikit jokainen ysärilapsi muistaa MTV-uutiset. 08. maaliskuuta, 2017. Viitattu 02.11.2021.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mervi Koski (toim.): Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa. Karisto 2010. ISBN 9789512349326
- Iona & Peter Opie. The Lore and Language of Schoolchildren. Oxford University Press 1959.