Huoneistoremontti
Huoneistoremontilla viitataan kerros- tai rivitaloasunnossa tehtäviin korjaus- ja muutostöihin. Asunto-osakeyhtiöissä taloyhtiö omistaa rakennuksen ja siihen kuuluvat asunnot. Osakas taasen omistaa taloyhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat asunnon hallintaan. Osakas saa remontoida niitä tiloja, joihin hänellä on hallintaoikeus ja jotka eivät ulotu asunnon ulkopuolelle. Asunto-osake on monen suurin omaisuus, joten siitä kannattaa pitää huolta. Remontoimalla oikein asumisviihtyisyys parantuu ja huoneiston arvo nousee.
Remontti-ilmoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että asunnossa tehtävistä remonteista tulee ilmoittaa taloyhtiön hallitukselle. Remontti-ilmoitus täytyy tehdä aina, kun remontilla voi olla vaikutusta talon rakenteisiin tai naapurihuoneistoihin. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun muovimaton tilalle asennetaan parketti, tai kun suoritettavat muutostyöt edellyttävät veden katkaisemista.
Remontti-ilmoituksen tavoitteena on turvata sekä remontoijan että muiden osakkaiden oikeudet ja se tehdään kirjallisesti isännöitsijälle. Samalla kannattaa varmistaa, vaatiiko suunniteltu remontti erillistä viranomaislupaa. Ilmoituksen kanssa on hyvä olla ajoissa liikkeellä: remonttia ei saa koskaan aloittaa, ennen kuin taloyhtiön hallitus on antanut siihen luvan. Jos muutostyö vaikuttaa naapureihin, taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä on heihin yhteydessä.
Huoneistoremontin valvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taloyhtiöllä on oikeus valvoa osakkaiden tekemiä tai teettämiä remontteja. Valvonnasta voi vastata joko taloyhtiön edustaja tai ulkopuolinen asiantuntija. Taloyhtiö huolehtii myös, että remontista koituu mahdollisimman vähän haittaa taloyhtiön muiden asuntojen ja yhteisten tilojen käyttäjille. Remonttien valvonta on osakkaiden etu. Kun remontit tehdään kunnolla, ennaltaehkäistään riitoja ja ongelmia. Toisinaan taloyhtiö voi päättää, ettei valvonnalle ole tarvetta. Tällainen tilanne saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun osakkaan tekemästä remontti-ilmoituksesta käy selkeästi ilmi, että pieni remonttityö suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti.
Valvonnasta huolimatta osakas vastaa ensi kädessä itse siitä, että remontti on toteutettu hyvän rakennustavan mukaisesti. Tällä tarkoitetaan sitä, että työajoissa ja -tavoissa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä menettelyjä. Valvonnasta aiheutuvat kustannukset peritään lain mukaan osakkaalta. Kustannusten tulee kuitenkin olla tarpeellisia, eli valvonnan laajuus pitää olla mitoitettu oikein. Osakkaan on myös saatava kustannusarvio valvonnasta ennen töiden aloittamista.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Asunto-osakeyhtiölaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, 01.07.2010. Verkkoversio
- Huoneistoremontti – Ratkaisuja kodin remontoijalle -opas (Arkistoitu – Internet Archive). Isännöintiliitto.
- Isännöintiliitto (Arkistoitu – Internet Archive)