Huoltokiusaaminen

Huoltokiusaaminen tarkoittaa yleensä avio- ja avoeron yhteydessä ja eron jälkeen esiintyvää henkistä väkivaltaa, jossa entisten puolisoiden yhteisestä lapsesta tulee kiusaavan vanhemman väline kiusata toista vanhempaa. Käytännössä kiusaaja voi harjoittaa huoltokiusaamista mitä moninaisimmilla tavoilla.

Huoltokiusaaminen alkaa yleensä tilanteessa, jossa vanhemmat eivät eron jälkeen pääse sopuun lapsen huollosta, asumisesta ja/tai tapaamisista. Usein huoltokiusaaminen nähdään erheellisesti vain riitana kahden tasavertaisen vanhemman välillä ja saatetaan viitata avio- tai avoerokriisiin, joka selittäisi vanhempien tulehtuneet välit. Huoltokiusaamistapauksissa ei ole kyse ohimenevästä eroriidasta vaan huoltokiusaamisessa toinen vanhempi käyttää toisen vanhemman rakkautta lapseen ja itse lasta aseena henkisessä väkivallassa toista vanhempaa kohtaan. Huoltokiusaava vanhempi ei kunnioita lapsen laillisia oikeuksia toiseen vanhempaan eikä noudata laillisia tapaamissopimuksia, vanhempien välisiä sopimuksia ja/tai oikeuden päätöksiä.

Huoltokiusaajalla voi olla erilaisia tavoitteita. Yleensä hän pyrkii estämään lapsen yhteydenpitoa ja tapaamisia toisen vanhemman kanssa. Huoltokiusaaja pyrkii uuvuttamaan toisen vanhemman siten, että tämä luopuisi vanhemmuudesta kokonaan. Taustalla saattaa olla halu vieraannuttaa yhteinen lapsi toisesta vanhemmasta täydellisesti.

Huoltokiusaamista harjoittavan kiusaajan tyypillisiä toimintatapoja ovat valehtelu kaikille osapuolille, kommunikoimattomuus toisen vanhemman kanssa lapsen asioissa, toimiminen yhteishuoltajana niin kuin olisi lapsen yksinhuoltaja, toisen vanhemman mustamaalaaminen viranomaisille/lähipiirille ja muille lapsen sidosryhmille, viranomaisten ja lähipiirin käyttäminen huoltokiusaamisen toteuttajana tai mahdollistajana, toisen vanhemman vanhemmuutta arvostelevat viestit tapaamisten jälkeen, toisen vanhemman jatkuva provosointi, lapsen puhelinyhteyksien estäminen/häirintä/minimointi/valvonta, lapsen pienenkin ”sairauden” käyttö tapaamisten estämi seen, jatkuvat tapaamis/huoltosopimuksen muutos/murtoyritykset, sopimuksista kieltäytyminen, suulliset sopimukset/lupaukset, joita ei pidetä, huonoon sopimukseen pakottaminen/kiristäminen, sopimusten omavaltainen tulkinta (lapsen ja toisen vanhemman yhteyttä vähentävästi),perättömät lastensuojeluilmoitukset, perättömät rikosilmoitukset, lapsen muuttaminen etäälle toisesta vanhemmasta asiasta sopimatta, tapaamisia estävät tai rajoittavat lapsen harrastukset, valvottujen tapaamisten vaatiminen lapsen ja toisen vanhemman välille ilman todellisia perusteita, lapsen tietojen panttaaminen esim. päiväkodista/koulusta/terveydenhuollosta, sovittelujen estäminen, lopulta kaikkien kontaktien katkaisu lapsen ja toisen vanhemman välillä. Huoltokiusaamisen seurauksena kiusaaja saattaa toiminnallaan viedä tilanteen niin pitkälle, että toinen vanhempi luopuu kokonaan vanhemmuudestaan uupuessaan tai sairastuessaan.