Hufin kieli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hufin kieli (hufiksi hūf ziv) on Pamirin ylängöllä asuvien hufien puhuma iranilainen kieli.

Kieli on saanut nimensä Pandžiin laskevan Hufendz-joen muodostamasta Hufin laaksosta, joka sijaitsee Tadžikistaniin kuuluvalla Vuoristo-Badahšanin autonomisella alueella. Väestönlaskennoissa hufin puhujia ei ole rekisteröity. Vuonna 1980 heitä arvioitiin olleen noin 1 200 henkeä.

Hufi kuuluu šugnanilais-rušanilaisiin kieliin, jotka yhdessä jazguljamin kanssa muodostavat itäiranilaisten kielten pohjoispamirilaisen ryhmän. Pamirin muiden iranilaisten kielten kanssa se luetaan myös pamirilaisten kielten ryhmään. Lähin sukukieli on rušani. Eräät kielitieteilijät pitävät hufia sen murteena.

Hufin kieli toimii hufien suullisen kanssakäymisen välineenä. Kirjakielenään hufin puhujat käyttävät tadžikkia. Viime aikoina on laadittu lisämerkeillä täydennetty kyrillinen kirjaimisto, joka mahdollistaa hufin kirjallisen käytön.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III, s. 327–328. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.