Siirry sisältöön

Huaca Prieta

Wikipedia
Huaca Prietan alue.

Huaca Prieta on Perun pohjoisrannikolla Chicamajoen suulla sijaitseva myöhäisarkaaisen kauden (noin 3500–1800 eaa.) arkeologinen kohde.[1] Se oli Chicaman laakson varhainen asutuskeskittymä, ja sieltä on löydetty varhaisimmat merkit puuvillan käytöstä ajalta 2500 eaa.[2] Huaca Prietasta on löydetty myös Etelä-Amerikan vanhimmat punotut kankaat, jotka ovat peräisin ajalta 4000 vuotta sitten.[3]

Huaca Prieta sijaitsee Tyynenmeren rannikolla Chicamajoen suulla[4] Perun pohjoisosassa.[1] Se on El Brujon arkeologisen komplesin eteläisin kohde.[5] Huaca Prietassa on noin 30 metriä korkea suuri maakumpu, jossa on jäänteitä tuhansia vuosia jatkuneesta ihmisen toiminnasta.[4] Tumman värinsä vuoksi kumpu tunnetaan myös Huaca Negrana.[5]

El Brujo oli Andien esihistorian vanhimpia jatkuvasti asuttuja kohteita. Vanhimmat ihmisasutuksen merkit ovat yli 14 000 vuotta vanhoja.[5] Tärkeimmät löydöt ajoittuvat Andien esikeraamisen kauden lopulle.[1]

Huaca Prietan arkeologiset kerrostumat jaetaan viiteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa (12550–5622 eaa.) Huaca Prietassa ei vielä ollut rakennuksia. Nämä kerrostumat ovat 6–30 metriä kummun nykyisen pinnan alla, mikä tekee niiden tutkimisesta vaikeaa. Toiseen vaiheeseen (5622–4588 eaa.) ajoittuvat ensimmäiset rakennukset. Niistä on jäljellä vain pikkukiviä ja pohjakerrosten jäänteitä. Kolmannessa (4588–3358 eaa.) ja neljännessä (3358–2157 eaa.) vaiheessa rakennettiin nykypäivänä tunnetut talot ja hautakammiot. Viidennessä vaiheessa (2157–1505 eaa.) Huaca Prieta hylättiin ja sen kulttimenot päättyivät. Viimeisessä kerrostumassa on myöhempien keraamisten kausien kontaminaatiota.[5]

Italialainen luonnontieteilijä Antonio Raimondi teki ensimmäiset kirjalliset maininnat Huaca Prietasta vuonna 1868. Hän erehtyi kuitenkin luulemaan sitä luonnollisesti syntyneeksi mäeksi. Yhdysvaltalainen Alfred L. Kroeber ja perulainen Julio C. Tello vierailivat alueella 1926 ja huomasivat aarteenetsijöiden löytämän kaivannon, josta paljastui ihmisten jättämiä kivirakennelmia ja roskaa.[5]

Junius Bird teki Huaca Prietassa kaivauksia vuosina 1946–1947. Hän keskittyi kummun ylimpiin kerrostumiin, jotka ajoittuvat noin vuosiin 3500–2000 eaa.[4] Tom Dillehay ja Duccio Bonavia tekivät uusia kaivauksia vuosina 2006–2013. Tuolloin syntyi nykyinen viisivaiheinen jako arkeologisiin kerrostumiin.[5] Dillehay ja Bonavia tulkitsevat suuren kummun olleen seremoniallinen rakennelma, joka auttoi kokoamaan alueella eläneet keräilijät yhteisöksi ja loi jaettua identiteettiä.[4]

Aineellinen kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huaca Prietasta löydetty puuvilla- ja niinikangas, noin 2500 eaa.

Neljännen vaiheen kerrostumista on löydetty kivityökaluja, koreja, kankaita, kasvien jäämiä ja simpukankuoria.[4] Huaca Prietan väkiluku oli todennäköisesti pieni ja väentiheys alhainen. Ihmiset elättivät itsensä pääasiassa kotilojen, simpukoiden ja villikasvien keräilyllä. He harjoittivat myös alkeellista maataloutta viljellen chiliä, kannaa, lukumaa, papuja, puuvillaa ja juurimukuloita.[5]

Huaca Prieta tunnetaan geometrisin kuvioin koristelluista kankaistaan.[5] Varhaisimmat punotut kankaat ovat peräisin ajalta 4000 vuotta sitten.[3] Taiteessa kuvattiin kissapetoja ja lintuja.[5] Väriaineet ovat kuluneet kankaista pois, mutta niiden jäämiä voi yhä erottaa mikroskoopilla. Huaca Prietan kankaat ovat tärkeä esikeraamista kulttuuria koskeva lähde, mutta niiden kuvakieltä ei nykyään osata kunnolla tulkita.[6]

Ihmiset asuivat maanalaisissa kammioissa, joiden seinät oli peitetty pyöristetyillä kivillä. Talojen sisältä ja Huaca Prietan tukimuurien ulkopuolelta on löydetty hautoja, joihin vainajat asetettiin koukistetuissa asennoissa. Yhdestä haudasta on löydetty myös koristeltuja kurpitsoja.[5]

  1. a b c Huaca Prieta Encyclopædia Britannica. 7.3.2016. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 24.4.2025. (englanniksi)
  2. Longhena, Maria & Alva, Walter: Historialliset kulttuurit, Peru, s. 18, 117. Suomentanut Eija Kämäräinen. Weilin+Göös, 2009. ISBN 978-951-0-32994-8
  3. a b Coupe, Sheena: Mayoista maoreihin, s. 104. Suomentanut Ritva Forslund, Eija Kämäräinen, Raimo Salminen, Juha Valste. WSOY, 1995. ISBN 951-0-18782-8
  4. a b c d e Darvill, Timothy: ”Huaca Prietra [sic], Peru”, The Concise Oxford Dictionary of Archaeology. (3 ed. Sähkökirja.) Oxford: Oxford University Press, 2021. ISBN 9780191842788 (englanniksi)
  5. a b c d e f g h i j Bazán, Jose Alva y Augusto: Huaca Prieta. Background and recent research work 2020. El Brujo. Viitattu 25.4.2025. (englanniksi)
  6. Patterson, Thomas C. & Murra, John V.: Andean civilization Encyclopædia Britannica. 4.4.2025. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 17.4.2025. (englanniksi)