Hr. Ms. K VII
| Hr.Ms. K VII | |
|---|---|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Wilton-Fijenoord, Schiedam |
| Kölinlasku | 25. heinäkuuta 1916 |
| Laskettu vesille | 8. maaliskuuta 1921 |
| Palveluskäyttöön | 5. syyskuuta 1922 |
| Loppuvaihe | upotettu 18. helmikuuta 1942 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
569 t (pinnalla) 649 t (sukellus) |
| Pituus | 57,31 m |
| Leveys | 5,6 m |
| Syväys | 3,82 m |
| Koneteho |
2 × 600 bhp (dieselmoottori) 2 × 200 bhp (sähkömoottori) |
| Nopeus |
13,5 solmua (pinnalla) 8 solmua (sukellus) |
| Miehistöä | 31 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 6 × 17,7" torpedoputki |
Hr. Ms. K VII oli Alankomaiden kuninkaallisen laivaston K V -luokan sukellusvene.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: K V -luokka
Alus tilattiin Wilton-Fijenoordilta Schiedamista ja sen köli laskettiin 25. heinäkuuta 1916. Alus laskettiin vesille 8. maaliskuuta 1921 ja se otettiin palvelukseen 5. syyskuuta 1922.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus lähti 18. syyskuuta 1923 puoli kaksitoista Den Helderistä Hollannin Itä-Intiaan emälaiva Hr. Ms. Pelikaanin ja sukellusvene Hr. Ms. K II:n kanssa. E. M. Wissmannin johtama osasto ankkuroitui tunniksi sataman edustalle ennen kuin se jatkoi matkaansa Gibraltarille, jonne osasto saapui 28. syyskuuta. Pohjanmerellä osastoon liittyi vielä sukellusvene Hr. Ms. K VIII, joka saapui joko Vlissingenistä tai Rotterdamista.[1]
Gibraltarilta osaston matka jatkui 3. lokakuuta Tunisin, jonne se saapui 7. lokakuuta. Osaston piti jatkaa matkaansa Aleksandriaan 11. lokakuuta kello yksi, mutta Pelikaanin konevika viivästytti osaston lähtöä. Konevian korjaamisen jälkeen ankkurivinssi ei toiminut. Sukellusveneet lähtivät satamasta, mutta Pelikaan pääsi lähtemään vasta kello 19.[1]
Satamasta lähdettäessä Pelikaan ajoi karille ja 12. lokakuuta Hr. Ms. K II yritti tuloksetta vetää emälaivan irti karilta. Osaston alukset tankattiin Pelikaanilta, jolloin alus keveni 80 000 tonnia. Aluksen veti karilta ranskalainen hinaaja. Sukellusvenemiehistöt harjoittelivat matkalla Alkesandriaan, jonne osasto saapui 18. lokakuuta.[1]
Aleksandriasta matka jatkui 25. lokakuuta Port Saidiin, jonne osasto saapui vuorokautta myöhemmin. Suezin kanavan läpäistyään osasto jatkoi matkaansa Punaisellamerellä, jossa K II:n moottori ylikuumeni. Osasto oli 6.-13. marraskuuta Adenissa, mistä matka jatkui Colombon. Pelikaanin konevikojen vuoksi osasto saapui Colomboon kolme vuorokautta myöhässä 27. marraskuuta ja se jatkoi matkaansa Sabangiin 5. joulukuuta. Sabangista osasto lähti 17 joulukuuta uuteen tukikohtaansa Tandjong Priokiin, jonne se saapui 24. joulukuuta.[1]
Alus lähti 25. maaliskuuta 1926 sukellusveneosaston mukana vierailulle Tarakanista Manilaan.[1]
Saksa hyökkäsi Alankomaihin 10. toukokuuta 1940 ja Yhdysvallat ja Alankomaat julistivat sodan Japanille Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen. K VII oli reservissä Surabayassa.[1]
Keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimat pommitti 14. joulukuuta Tarempahia ja japanilaiset nousivat maihin 27. joulukuuta Borneon ja Singaporen välissä sijaitsevalla Tambelanilla.[1]
K VII tuhoutui 18. helmikuuta 1942 Surabayan satamassa japanilaisten ilmapommituksessa. Alus oli sukelluksissa satama-altaassa, kun sille oli annettu käsky suojautua. Valitettavasti suunnitelma ei toiminut ja kaikki aluksella olleet kolmetoista merisotilasta saivat surmansa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Hr. Ms. K V - Hr. Ms. K VI - Hr. Ms. K VII |
| Edeltäjä: K III -luokka – Seuraaja: K VIII -luokka |