Hisako Koyama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hisako Koyama
Hisako Koyama vuonna 1951.
Hisako Koyama vuonna 1951.
Henkilötiedot
Syntynyt1916
Tokion prefektuuri, Japani
Kuollut6. huhtikuuta 1997
Koulutus ja ura
Opettaja Issei Yamamoto
Tutkimusalue auringonpilkut

Hisako Koyama (jap. 小山 ひさ子, Koyama Hisako; 1916 Tokion prefektuuri6. huhtikuuta 1997) oli japanilainen tähtitieteilijä, joka keräsi kymmenien vuosien aikana kattavan havaintoaineiston auringonpilkkujen esiintymisestä.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hisako Koyama syntyi vuonna 1916 silloisessa Tokion prefektuurissa. Hän valmistui 1930-luvulla Tokion tyttöjen lukiosta, jonka myötä hän saavutti koulutustason, joka oli tuohon aikaan Japanissa harvinainen tytöille.[1]

Koyama kiinnostui jo nuorena maapallon ulkopuolisten taivaankappaleiden tarkkailusta ja luki innokkaasti aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Hän sai isältään lahjaksi linssikaukoputken, jonka avulla hän alkoi tarkkailla tähtitaivasta. Toisen maailmansodan aikaan Japanissa oli usein ilmahälytysharjoituksia, joiden aikana kaupunki pimennettiin. Olosuhteet sopivat erinomaisesti tähtien tarkkailuun.[1][2]

Ura tähtitieteilijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koyama oli todennut, että hänen 36 millimetrinen kaukoputkensa ei riittänyt kuun tarkkailuun, jonka vuoksi hän käänsi huomionsa kohti aurinkoa ja auringonpilkkuja. Aluksi Koyama ei onnistunut löytämään auringonpilkkuja, koska auringon aktiivisuudessa oli käynnissä minimijakso, mutta kuukauden yrittämisen jälkeen hän onnistui laatimaan ensimmäisen aurinkopilkkuluonnoksensa. Hän toimitti luonnoksen Japanin tähtitieteellisen järjestön aurinkojaoston puheenjohtajalle, professori Issei Yamamotolle, joka vahvisti havaintojen olevan auringonpilkkuja ja kannusti Koyamaa jatkamaan auringontarkkailuaan.[1][3]

Koyama kehitti auringontarkkailun taitojaan Yamamoton opastuksessa käyttäen niin kutsuttua vaimennettua suorakatselumenetelmää, jonka avulla auringonpintaa voidaan havainnoida turvallisesti. Menetelmässä auringon valo heijastetaan kaukoputken kautta paperille, johon luonnostellaan auringon aktiivisuutta ja ominaisuuksia sekä kirjataan muita havaintoja. Koyama pääsi tarkkailemaan aurinkoa 20 cm kaukoputkella Tokion tiedemuseossa ensin maallikkona ja vuodesta 1946 lukien museon henkilöstön jäsenenä. Hän myös julkaisi artikkeleita ja kolumneja sekä esitteli avaruutta ja museon tähtitieteellistä työtä luonnontieteellisen museon vierailijoille. Koyama eläköityi työstään vuonna 1981, mutta jatkoi säännöllistä työtään auringonpilkkujen dokumentoinnin parissa myöhemminkin.[1][2][3][4]

Koyama piirsi havaintojaan yli neljänkymmenen vuoden ajan. Hänen vuosien 1947 ja 1985 välisenä aikana keräämänsä 8 000 auringonpilkkuryhmän dokumentointiaan julkaistiin monografiana vuonna 1985. Elämänsä aikana hän teki yli 10 000 luonnosta auringosta. Koyama kuoli vuonna 1997 ollessaan noin 80-vuotias.[1][2]

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koyaman käsin piirrettyjen auringonpilkkujen aineisto on osoittautunut merkittäväksi nykytutkimuksellekin. Erityisen merkittävää aineistossa on siihen kuuluvien dokumenttien yhdenmukaisuus, sillä havainnot tehtiin saman henkilön toimesta, samasta maantieteellisestä paikasta ja pääsääntöisesti samalla kaukoputkella.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Knipp, D., Liu, H., & Hayakawa, H.: Ms. Hisako Koyama: From amateur astronomer to long-term solar observer. Space Weather, 2017, nro 15, s. 1215– 1221. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Knipp ym., s. 1215–1216.
  2. a b c d Laskow, Sarah: How an Amateur Astronomer Became One of History’s Greatest Solar Observers Atlas Obscura. 8.10.2017. Viitattu 11.3.2023. (englanniksi)
  3. a b Shivni, Rashmi: This Japanese ‘hidden figure’ enlightened the world with her sunspot sketches PBS News Hour. 18.10.2017. PBS. Viitattu 11.3.2023. (englanniksi)
  4. Knipp ym., s. 1216–1218.