Hilda Huntuvuori
Hilda Helena Huntuvuori, vuoteen 1906 Hollmén (8. toukokuuta 1887 Laitila[1] – 17. kesäkuuta 1968 Toijala[2]) oli suomalainen opettaja ja kirjailija.[3]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huntuvuoren vanhemmat olivat maanviljelijä Kaarle Huntuvuori (Hollmén) ja Iida Laurén. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi 1910 ja hän toimi sitten opettajana Sääksmäen Jutikkalan koulussa aina eläkkeelle jäämiseensä saakka 1947, joskin 1913-1914 hän oli Jyväskylän harjoituskoulun opettaja ja 1914-1915 Pukinmäen kokeilukoulun opettaja.[4][1] Huntuvuori opiskeli opettajan työn ohessa Helsingin yliopistossa ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi pääaineenaan Pohjoismaiden historia. Hän aikoi tehdä väitöskirjan Suomen keskiajan historiasta, mutta väitöskirjaa varten kerätty aineisto tuhoutui Jutikkalan koulun tulipalossa 1921. Tämän jälkeen Huntuvuori hyödynsi tietojaan kirjoittamalla historiallisia keskiaikaan sijoittuvia romaaneja. Hän kirjoitti myös jatkokertomuksia, joita julkaistiin lehdissä. Opetusneuvoksen arvon hän sai 1965.[3]
Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huntuvuori julkaisi paitsi romaaneja, myös kertomuksia ja runokokoelman sekä useita oppikirjoja.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Piirteitä keskiajan Nousiaisista, 1918[4]
- Elinan surma, 1919[4]
- Karjalan Osman nuoruus, historiallinen kertomus yhdeksänneltä vuosisadalta. Otava 1919
- Kultarannan Impi, historiallinen kertomus kymmenenneltä vuosisadalta. Otava 1920
- Onnen kannel, historiallinen kertomus. Otava 1922
- Suomen apostoli. Otava 1923
- Aurelia, Itämainen kuvaus Kristuksen ajoilta. Otava 1924
- Lallin pojat, historiallinen kertomus 1100-luvun loppupuoliskolta. WSOY 1926
- Kokemäenmaan kuningas, historiallinen romaani. WSOY 1930
- Piispa Tuomas, historiallinen romaani. WSOY 1933
- Piispa Henrikin muistot Nousiaisissa, 1935[4]
- Vaeltajan virsi, historiallinen romaani. WSOY 1937
- Näytelmä Mörön asemalla, iloinen romaani. Aura, Turku 1944
- Ihanaa menneisyyttä, historiallisia henkilökuvia. Kirjokansi, Turku 1946
- Suuri unelma, historiallinen romaani. Kirjokansi, Turku 1946
- Harmaa vaeltaja, historiallinen kertomus 1300-luvulta. Aura, Turku 1947
- Olavi Tavastin tarina, historiallinen romaani. Aura, Turku 1949
- Erämaan nuotiolta Turun linnaan, kuvauksia keskiajalta. Valistus 1954
- Viipurin linnasta Lapin tuntureille, kuvauksia uudenajan historiasta. Valistus 1957
- Tuulia Toijalasta, runoja. Toijalan seudun vanhainkotiyhdistys 1966
Oppikirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kansakoulun lukukirja 1, toimittajat K. A. Horma, Hilda Huntuvuori, E. A. Saarimaa. WSOY 1926
- Kansakoulun lukukirja 2, toimittajat K. A. Horma, Hilda Huntuvuori, E. A. Saarimaa. WSOY 1927
- Kansakoulun lukukirja 3, toimittajat K. A. Horma, Hilda Huntuvuori, E. A. Saarimaa. WSOY 1927
- Kansakoulun lukukirja 4, toimittajat K. A. Horma, Hilda Huntuvuori, E. A. Saarimaa. WSOY 1929
- Kansakoulun lukukirja : supistettuja kouluja varten. A, Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan lukukirja, toimittajat K. A. Horma, Hilda Huntuvuori ja E. A. Saarimaa. WSOY 1932
- Kansakoulun lukukirja : supistettuja kouluja varten. B, Kolmannen ja neljännen vuosiluokan lukukirja, toimittajat K. A. Horma, Hilda Huntuvuori ja E. A. Saarimaa. WSOY 1932
- Kansakoulun lukukirja 5, toimittajat K. A. Horma, Hilda Huntuvuori, E. A. Saarimaa. WSOY 1949
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen kirjailijat tietokanta[vanhentunut linkki]
- Kirjallista elämää Sääksmäellä ja Valkeakoskella – Hilda Huntuvuori[vanhentunut linkki]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 212. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
- ↑ Hilda Huntuvuori kuollut. Uusi Suomi, 20.06.1968, nro 165, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 08.03.2020.
- ↑ a b Kirjailija Hilda Huntuvuori 50-vuotias, Helsingin Sanomat, 08.05.1937, nro 121, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Hilda Huntuvuori, s. 712-722. Porvoo: WSOY, 1954.
| ||||||||||||||
