Hermann Heinrich Gossen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hermann Heinrich Gossen (7. syyskuuta 1810 Düren13. helmikuuta 1858 Köln) oli preussilainen kansantaloustieteilijä.

Gossen syntyi Dürenissä veronkerääjän pojaksi. Hän opiskeli Bonnin yliopistossa ja valmistui juristiksi vuonna 1831. Jatkettuaan opintojaan Bonnissa ja Berliinissä hänestä tuli virkamies vuonna 1834. Gossenin ura julkisessa hallinnossa kesti 13 vuotta, kunnes 1847 hän irtisanoutui oltuaan tyytymätön heikkoon urakehitykseensä, ja hän keskittyi tämän jälkeen kirjoittamaan kansantaloustieteestä.

Gossenin ainoaksi taloustieteen julkaisuksi jäi teos Entwickelung der Gesetze des menschlichen Verkehrs, und der daraus fließenden Regeln für menschliches Handeln (1854), jossa hän esitteli kaksi niin sanottua Gossenin lakia. Gossenin ensimmäinen laki on laskevan rajahyödyn laki, jonka Gossen esitti noin 20 vuotta ennen niin sanottua marginalismin syntyä, ja se on nykyajan taloustieteen tärkeimpiä teorioita. Gossenin toinen laki' sanoo puolestaan, että kuluttajat pyrkivät käyttämään rajallisen budjettinsa siten, että saatu rajahyöty on sama kaikista käytetyistä hyödykkeistä.

Gossen väitti teoksensa tulevan mullistamaan taloustieteen samalla tapaa kuin Kopernikus mullisti aikoinaan astronomian, mutta todellisuudessa hänen ainoa julkaisunsa ei saavuttanut juurikaan huomiota kirjoittajan elinaikana. Tärkeimpänä syynä tähän oli kirjan matemaattinen ilmaisutapa ja runsas diagrammien käyttö, joka ei ollut vielä sinä aikana suosittua taloustieteilijöiden keskuudessa. William Stanley Jevonsin löydettyä Gossenin teoksen uudelleen vuonna 1878 kirjasta oli jäljellä enää vain muutamia kappaleita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mark Blaug: Great Economists before Keynes, s. 87-89. Edward Elgar, 1986.