Henry Morgenthau, Jr.

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henry Morgenthau, Jr.
Yhdysvaltain 52. valtiovarainministeri
Presidentti Franklin D. Roosevelt
Harry S. Truman
Edeltäjä William H. Woodin
Seuraaja Fred M. Vinson
Henkilötiedot
Syntynyt11. toukokuuta 1891
New York City, New York, Yhdysvallat
Kuollut6. helmikuuta 1967 (75 vuotta)
Poughkeepsie, New York, Yhdysvallat
Puoliso Elinor Morgenthau
Lapset 3
Tiedot
Puolue demokraatit
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Henry Morgenthau Junior (1891–1967) oli Yhdysvaltojen valtiovarainministeri vuosina 1934–1945, koko toisen maailmansodan ajan.[1]

Morgenthau tuli valtiovarainministeriksi Franklin D. Rooseveltin presidenttikauden alkupuolella. Alkuaikoina hänen oli huolehdittava talouspolitiikan suunnanmuutoksesta New Deal –ohjelman suuntaan. Vuodesta 1941 alkaen maa siirtyi sotatalouteen, johon kuului laaja sotateollinen tuotanto. Morgenthaun tehtävänä oli tällöin rahoittaa sotatalous ja sotatuotanto inflaatiota välttäen. Tavoitteeseen päästiin pitämällä korot ylhäällä ja myymällä kansalaisille sotaoblikaatioita. Morgenthau vastasi myös vihollismaa Japanin Yhdysvalloissa olleiden varojen jäädyttämisestä. Lisäksi Morgenthau oli yksi niistä poliitikoista, jotka huolehtivat lainaus- ja vuokrausohjelman (Lend-Lease) toteuttamisesta.[1]

Morgenthau-suunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 1944 pidettiin Quebecin konferenssi, jossa hahmoteltiin sodanjälkeistä maailmaa. Morgenthau esitti siellä niin sanotun Morgenthau-suunnitelman, jonka mukaan sodanjälkeinen Saksa olisi maatalousmaa, eikä sen annettaisi teollistua. Sekä Roosevelt että Winston Churchill olivat samaa mieltä, mutta heidän hallituksensa eivät olleet. Kun suunnitelma vuoti julkisuuteen, se sai tyrmäävän vastaanoton. Natsi-Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels käytti kohua hyväkseen liittoutuneiden vastaisen mielialan lietsomiseen, ja siinä viitattiin myös Morgenthaun juutalaisuuteen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Drakenlordh, Rikard: Toisen maailmansodan avainhenkilöt, s. 107. Suomentanut Kortesuo, Petri. Karisto, 2005. ISBN 951-23-4674-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]