Hengellinen vaimollisuus

Hengellinen vaimollisuus (engl. spiritual wifery tai spiritual wifeism) on yhdysvaltalaisen saarnaajan Jacob Cochranen jo vuonna 1818 käyttöön ottama termi, joka viittaa uskonnollisesti motivoituun "vapaaseen rakkauteen". Hengellisessä vaimollisuudessa uskonnollisen yhteisön jäsenet harjoittavat keskenään vapaata seksuaalisuutta, jossa parinmuodostus on joko vapaata tai hengellisten johtajien määräämää. Seksuaaliset suhteet eivät kuitenkaan ole pysyviä, vaan yleensä satunnaisia tai lyhytaikaisia.

Historian kuluessa useat uskonnolliset yhteisöt ovat harjoittaneet tämäntyyppistä seksuaalielämän muotoa. Tietysti vaihtelua yhteisöjen välillä on ollut esimerkiksi siinä, ovatko seksuaalisuhteet olleet sallittuja vain aikuisten kesken vai myös aikuisten ja lasten välillä ja siinä, ovatko sallitut suhteet olleet heteroseksuaalisia vai onko myös homoseksuaaliset suhteet sallittu.

Termiä on käytetty myös myöhempien aikojen pyhien liikkeen harjoittamaan moniavioisuuteen. Joseph Smith opetti tätä periaatetta harvoille ja valituille seuraajilleen. Myöhemmin kun huhut moniavioisuudesta alkoi kiertää, Smith julkisesti kielsi harjoittavansa moniavioisuutta. Jossain vaiheessa termi "hengellinen vaimollisuus" erityi tarkoittamaan sellaista moniavioisuutta, joka ei ollut Jumalan hyväksymä, vaikka alun perin termejä "moniavioisuus, hengellinen vaimollisuus, hengellinen avioliitto ja pluraali avioliitto" käytettiin samassa merkityksessä. John C. Bennettin kiertäessä kylillä rekrytoimassa vaimoja ja opettaessaan "hengellistä vaimollisuutta", Smith itse kertoi yksityisesti harjoittavansa "pluraaliavioliittoa", joka erosi moniavioisuudesta siinä, että oli Jumalan antama käsky.

Nykyään esimerkiksi uskonnollinen yhteisö Kansainvälinen perhe harjoittaa "hengellisen vaimollisuuden" tapaista vapaata rakkautta, vaikka termiä ei liikkeessä käytetäkään.