Helmina
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Helmina | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | – |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Vastineita eri kielissä | Helmiina, Helmine [1] |
| Nimen alkuperä | Vilhelmina |
Helmina on naisen etunimi. Se on Vilhelmina-nimen ruotsalainen lyhentymä. Helmina voi toisaalta olla myös pidentymä saksalaisesta naisennimestä Helma, joka pohjautuu Helm-alkuisiin ja -helma-loppuisiin nimiin (esim. Helmtraud, Wilhelma).[2][3][4]
Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on toukokuuhun 2024 mennessä tilastoitu noin 60–90 Helmina-nimistä naista.[5]
Nimipäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 1986–1992 Helminalla oli Ruotsin almanakassa nimipäivä 10. lokakuuta.[6]
Tunnettuja Helminoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helmina von Chézy (1783–1856), saksalainen runoilija, toimittaja ja libretisti
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, s. 126. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7143-2.
- ↑ Otterbjörk, Roland: Svenska förnamn. Kortfattat namnlexikon, s. 163. Tredje upplagan. Solna: Esselte studium, 1985. ISBN 91-24-29961-8. (ruotsiksi)
- ↑ Naumann, Horst & Schlimpert, Gerhard & Schultheis, Johannes: Vornamenbuch, s. 56. Leipzig: Bibliographisches Institut, 1988. ISBN 3-323-00175-3. (saksaksi)
- ↑ Alhaug, Gulbrand: Helma Store norske leksikon. Päivitetty 29.12.2023. Viitattu 9.5.2024. (norjaksi)
- ↑ Nimipalvelu: Etunimihaku (hakusana ”Helmina”) 6.5.2024. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 9.5.2024.
- ↑ Lindgren, Birgitta: Namnlängden och namnens placering under olika tider. – Namnlängdsboken. Historien bakom namnen i almanackan, s. 117. Redaktör Eva Brylla. Stockholm: Norstedts Ordbok, 2000. ISBN 91-7227-204-X. (ruotsiksi)