Heinrich Rickert
Heinrich John Rickert (25. toukokuuta 1863, Gdańsk – 25. heinäkuuta 1936, Heidelberg) oli saksalainen uuskantilainen filosofi, joka kuului Badenin koulukunnan johtajiin Wilhelm Windelbandin ohella.
Rickert tunnetaan näkemyksestään, jonka mukaan historiallisilla ja tieteellisillä faktoilla oli laadullinen ero. Päinvastoin kuin sellaiset filosofit kuin Nietzsche ja Bergson, Rickert painotti, että arvot vaativat etäisyyttä elämään, eivätkä Bergsonin, Diltheyn ja Simmelin "elämänarvot" olleet todellisia arvoja.
Rickertin filosofia vaikutti merkittävästi sosiologi Max Weberiin. Weberin sanotaan lainanneen suuren osan metodologiastaan, kuten ideaalityypin käsitteensä, Rickertin töistä.
Charles R. Bambach kirjoittaa:
»Teoksissaan Rickert, kuten Dilthey, pyrki esittämään yhtenäisen tietoteorian joka, vaikka hyväksyikin eron tieteen ja historian tai 'Naturin' ja 'Geistin' välillä, voitti tämän eron uudelle filosofisella menetelmällä. Diltheylle menetelmä oli naimisissa hermeneutiikan kanssa; Rickertille se oli Kantin transsendentaalinen menetelmä.»
(Heidegger, Dilthey and the Crisis of Historicism (1995), s. 30)
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Der Gegenstand der Erkenntnis (1892)
- Die Grenzen der naturwissenschaftlichen Begriffsbildung (1896–1902)
- Kulturwissenschaft und Naturwissenschaft (1898)
- Zwei Wege der Erkenntnistheorie (1909)
- Die Philosophie des Lebens (1920)
- System der Philosophie (1921)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Staiti, Andrea: Heinrich Rickert The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
