Heikki Jääskeläinen (jääkäri)
Heikki Jääskeläinen (24. maaliskuuta 1895 Kuopion maalaiskunta – 27. tammikuuta 1960) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hänen vanhempansa olivat torppari Aaro Heikki Jääskeläinen ja Henriikka Vepsäläinen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Vilhelmiina Nevalaisen kanssa.[1][2]
Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääskeläinen kävi kansakoulun ja Jalkaväen kapitulanttikoulun vuosina 1923–1924 sekä sotilaspedagogisen kurssin vuonna 1926.[1][2]
Jääkärikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääskeläinen työskenteli sahatyömiehenä Ruotsissa enne liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 5. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella.[1][2]
Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääskeläinen saapui takaisin Suomeen (Vaasaan) aliupseeriksi ylennettynä jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Suomen sisällissotaan hänet komennettiin joukkueenjohtajaksi 2. Krenatöörirykmentin 2. Savon pataljoonan 2. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Vilppulassa, Lylyssä, Korkeakoskella, Lempäälässä, Tampereella ja Vesilahdella sekä rykmentin etenemiseen Valkeakosken, Hauhon, Tuuloksen ja Lammin kautta Koskelle.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääskeläinen siirrettiin sisällissodan jälkeen 18. heinäkuuta 1918 Pioneerikoulutuspataljoonaan, josta hänet siirrettiin aluksi koulutusaliupseeriksi 4. komppaniaan ja 14. tammikuuta 1919 Panssarijuna 2:n vääpeliksi. Myöhemmin hän toimi vääpelinä 1. ja 4. komppaniassa kunnes hänet siirrettiin 1. helmikuuta 1935 pioneerivälinevaraston hoitajaksi.[1][2]
Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääskeläinen osallistui talvisotaan komppanianvääpelinä 23. Pioneerikomppaniassa ja osallistui taisteluihin Kollaalla. Välirauhan aikana hän toimi samassa tehtävässä kunnes hänet siirrettiin komppanianvääpeliksi Pioneeripataljoona 12:sta ja edelleen Pioneeripataljoona 9:ään sekä Pioneeripataljoona 4:ään. Jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin vääpeliksi Pioneeripataljoona 24:ään, josta hänet siirrettiin Pioneerikoulutuskeskuksen keskusvaraston hoitajaksi ja oli toimessa aina sodan loppuun asti ja osallistui taisteluihin Repola-Rukajärvi akselilla. Sotien jälkeen hän toimi Pioneerirykmentin ase- ja vientivälinevaraston hoitajana. Hän erosi vakinaisesta palveluksesta vuonna 1950 ja siirtyi sen jälkeen varastonhoitajaksi Ojaputki Oy:n palvelukseen Korialle. - Hänet haudattiin Kouvolaan.[2]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
      |
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.