Hautausapu
Hautausapu eli armovuodensäästö tarkoitti Suomessa kuolleen virkamiehen leskelle maksettavaa rahaa. Järjestelmä lakkautettiin 1920-luvulla.
Säännökset hautausavusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jokaiselta vakinaiseen valtionvirkaan nimitetyltä miespuoliselta virkamieheltä kannettiin hautausapua varten puolet yhden vuoden vakinaisesta palkasta.[1]
Sellaiselta henkilöltä, joka ensimmäisen kerran tuli vakinaiseen virkaan, pidätettiin puolet palkan määrästä 12 ensimmäiseltä kuukaudelta. Jos virkaan nimitetyllä oli ennen sellainen virka, joka tuotti osallisuuden siviilivirkakunnan leski- ja orpokassaan, häneltä pidätettiin koko palkka kuuden ensimmäisen kuukauden ajalta, mutta hän sai takaisin sen armovuoden säästön, joka häneltä oli entisessä virassa pidätetty.[1]
Sen puolen vuoden palkan, joka virkamieheltä oli armovuodensäästönä pidätetty, saivat virkamiehen kuoltua hänen leskensä ja perillisensä niin sanottuna hautausapuna leski- ja orpokassasta. Hakemus lähetettiin valtiovarainministeriölle. Armovuodensäästöä ei saanut ottaa kuolinpesän velkojen suoritukseksi.[1]
Vuonna 1926 lakkautettiin asetuksella siviiliviraston leski- ja orpokassan oikeus kantaa armovuoden- eli hautausapusäästöä.[2]