Hatin kieli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hatin kieli eli hatti[1] on Vähän-Aasian koillisosassa puhuttu, muinaista heettiä edeltänyt isolaattikieli. Sitä kutsutaan myös protoheetiksi. Kieli tunnetaan heettiläisiin savitauluihin sisältyvistä, usein käännöksellä varustetuista rituaaliteksteistä. Hatin on arveltu olevan sukua luoteiskaukasialaisille kielille.[2]

Sanastoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattin kielestä on säilynyt sanastoa:

  • alef = "kieli"
  • ashaf = "jumala"
  • fa-zari = "ihmiset"
  • fel = "talo"
  • *findu = "viini" (sanasta findu-qqaram "viini-kauha")
  • fur = "maa"
  • Furun-Katte = "Maan kuningas", hattilainen sodan jumala
  • Furu-Semu = hattilainen aurinkojumalatar
  • Hanfasuit = hattilainen valtaistuimen jumalatar
  • hilamar = "temppeli"
  • Kasku = hattilainen kuun jumala
  • katte = "kuningas"
  • -nifas = "istua"
  • pinu = "lapsi"
  • zari = "kuolevainen"
  • -zi = "laittaa, asettaa"

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 106. Tampere: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-734-X.
  2. Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar, s. 570. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1990. ISBN 5-85270-031-2.