Happomarjat
| Happomarjat | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Japaninhappomarja Berberis thunbergii | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Happomarjat Wikispeciesissä Happomarjat Commonsissa |
Happomarjat (Berberis) on piikikkäiden pensaiden suku, johon kuuluu noin 450–500 lajia. Suvun jäseniä kasvatetaan aita- ja koristekasveina. Ne ovat 1–5 metriä korkeita pensaita, jotkin ovat ainavihantia, toiset pudottavat lehtensä syksyllä usein komean syysvärin jälkeen.
Suomessa viljeltiin 1600-luvulta asti ruostehappomarjaa (Berberis vulgaris) etupäässä koristekasvina, mutta sen marjoja käytettiin myös rohtona. Kasvi osoittautui kuitenkin viljan tuhosienen, mustaruosteen väli-isännäksi, ja pensaita on hävitetty tämän takia.[1] Sen sijaan suosituksi ovat tulleet hurmehappomarja (Berberis × ottawensis) ja japaninhappomarja (Berberis thunbergii) ja sen eriväriset (mm. puna- ja kirjavalehtiset) muunnokset. [2]
Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Berberis amurensis – amurinhappomarja
- Berberis buxifolia – reunushappomarja
- Berberis candidula – hopeahappomarja
- Berberis darwinii – chilenhappomarja
- Berberis koreana – koreanhappomarja
- Berberis prattii – helmihappomarja
- Berberis thunbergii – japaninhappomarja
- Berberis verruculosa – välkehappomarja
- Berberis vulgaris – ruostehappomarja
- Berberis × ottawensis – tarhahappomarja (japaninhappomarja x ruostehappomarja)[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Satunnaiset kasvitaudit: Mustaruoste Kasvinsuojeluseura.
- ↑ MeidänTalo
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Funet: Happomarjat (Berberis)
- Den virtuella floran: Berberis (ruotsiksi)
- ITIS: Berberis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Berberis (englanniksi)
