Handley Page Halifax

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Handley Page Halifax B.III

Handley Page Halifax on brittiläinen toisessa maailmansodassa käytetty nelimoottorinen raskas pommikone. Kone palveli myös liitokoneiden hinaajana, ambulanssikoneena, rahdin- ja matkustajien kuljetuskoneena sekä meritiedustelukoneena.[1][2]

Koneesta suunniteltiin alun perin kaksimoottorinen versio vastaamaan spesifikaatioon P.36/13, mutta koneesta ei kahdella moottorilla saatu riittävän hyvää, joten Handley Page päätti vastoin alkuperäistä spesifikaatiota siirtyä käyttämään neljää Rolls-Royce Merlin -moottoria.[1][3] Kilpailija Avro Manchester päätyi tuotantoon kahta Rolls-Royce Vulture -moottoria käyttävänä, mutta kärsi ongelmista epäluotettavien ja kokoonsa nähden alitehoisten moottorien takia.

Kone lensi ensilentonsa 25. lokakuuta 1939, pari kuukautta sodan alkamisen jälkeen, ja ensimmäiset sarjakoneet saapuivat laivuekäyttöön (35 Squadron) marraskuussa 1940.[1]

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halifax I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusaseistuksena oli kaksi kevyttä konekivääriä nokassa, kaksi pyrstön tornissa ja yhdet molemmissa kyljissä. Moottoreina olivat 1 280 hevosvoiman Merlin X:t. Kolmannessa tuotantosarjassa polttoainesäiliöitä suurennettiin.

Halifax II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kakkosversiossa oli tehokkaammat 1 390 hevosvoiman moottorit ja kyljen konekiväärien sijasta aseistuksena oli rungon yläpuolella kahden konekiväärin torni.

Mallissa II Series IA rungon päällä ollut konekivääritorni vaihdettiin kaksikonekiväärisestä Boulton Paul Type C -tornista 4-konekivääriseksi Boulton Paul Type A -torniksi, joka oli aerodynaamisempi,[2] sekä nokka uusittiin, samalla poistui toinen nokan konekivääreistä. Moottorit olivat uudempaa mallia. Pitkällisten testien jälkeen sivuperäsimet muotoiltiin uudelleen kolmiomaisesta neliöksi samalla, kun niiden pinta-alaa kasvatettiin lento-ominaisuuksien parantamiseksi. Tämä oli ratkaisu tuhoisiin onnettomuuksiin, joissa täyteen kuormattu kone oli joutunut selittämättömästi hallitsemattomaan selkäkierteeseen.

Halifax III[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmosversiossa moottorit vaihdettiin Merlineistä tehokkaampiin Hercules-tähtimoottoreihin. Joissakin koneissa oli myös pohjassa yksi raskas konekivääri. Malli III oli eniten valmistettu Halifax-malli.

Halifax VI[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuutosversiossa oli tehokkaammat versiot Hercules-moottorista, mahdollisuus sijoittaa pommikuiluun lisäpolttoainesäiliö sekä uudelleenmuotoillut siivenkärjet.

Rannikkovartioston koneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaallisten ilmavoimien rannikkovartiosto (RAF Coastal Command) operoi toisen maailmansodan aikana enimmillään yhdeksää Halifax-laivuetta. Koneista käytettiin tyyppimerkintöjä GR.Mk II, GR.Mk V ja GR.Mk VI, riippuen mistä mallista koneet oli muutettu. Rannikkovartiosto käytti koneita laivojen ja sukellusveneiden torjuntaan sekä meteorologisten havaintojen tekemiseen.[4]

Liitokoneenhinausversiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monia Halifax -koneita muutettiin liitokoneidenhinaustehtäviin tyyppimerkinnöillä A.Mk III, A.Mk V ja A.Mk VII.[4]

Kuljetuskoneversiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä II-, VI- että VII-malleista tehtiin kuljetuskoneversiot joista oli poistettu sekä konekiväärit että pommikuilu, ja lisätty penkit. Joissakin kuljetusmalleissa oli myös pohjassa luukku laskuvarjohyppyä varten.

Siviilikoneiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri määrä Halifax-koneita muutettiin sodan jälkeen siviilikoneiksi; niitä käytettiin Englannissa vielä 1950-luvulla rahtikoneina tyyppinimellä Halton Mk I.[1]

Tekniset tiedot (B Mk III)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: [2]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 7 (ohjaaja, lentoinsinööri/apuohjaaja, suunnistaja, radisti, pommittaja/etuampuja tarvittaesssa, keski- ja taka-ampujat)
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&021.036000021,36 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&031.075000031,75 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&06.03200006,32 m
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&017345.&&&&0017 345 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&029484.&&&&0029 484 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004 × Bristol Hercules XVI -tähtimoottoria; &&&&&&&&&&&01204.&&&&001 204 kW (&&&&&&&&&&&01615.&&&&001 615 hv) per moottori

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0454.&&&&00454 km/h 4 115 metrissä
  • Matkalentonopeus: &&&&&&&&&&&&0346.&&&&00346 km/h 6 100 metrissä
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&01658.&&&&001 658 km suurimmalla pommikuormalla
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&&07315.&&&&007 315 m

Aseistus

  • 1 × 7,7 mm Vickers K liikuteltava konekivääri nokassa
  • 4 × 7,7 mm Browning-konekivääriä keskitornissa
  • 4 × 7,7 mm Browning-konekivääriä pyrstotornissa
  • 5 897 kg pommeja

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mondey, David: The Hamlyn Concise Guide to British Aircraft of World War II. Chancellor Press, 1996. ISBN 1 85152 668 4.
  • Donald, David: The encyclopedia of world aircraft. Enderby: Blitz editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Donald 1997 s. 494
  2. a b c Mondey s. 127
  3. Donald 1997 s. 493
  4. a b Daniel J. March, British warplanes of World War II, 1998

Aihesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]