HMS Pembroke (1694)
| HMS Pembroke | |
|---|---|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Edward Snelgrove, Limehouse |
| Laskettu vesille | 22. marraskuuta 1694 |
| Palveluskäyttöön | 17. tammikuuta 1695 |
| Poistui palveluskäytöstä | vallattu 1709 |
| Loppuvaihe |
myyty 1713 Espanjalle haaksirikkoutunut 1718 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 908 bm |
| Pituus | 44,2 m (tykkikansi) |
| Leveys | 11,47 m |
| Syväys | 4,2 m |
| Aseistus | |
| Aseistus | 60 tykkiä |
HMS Pembroke oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1694 vesillelaskettu 60-tykkinen neljännen luokan linjalaiva.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus tilattiin 8. tammikuuta 1694 Edward Snelgrovelta Limehousesta. Alus laskettiin vesille 22. marraskuuta 1694 ja otettiin palvelukseen 17. tammikuuta 1695 ensimmäisenä päällikkönään Roger Bellwood.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1709 alus oli Välimerellä Bakerin johtamassa laivueessa. Kolme Ranskan laivaston alusta valtasivat aluksen yhdessä HMS Falconin kanssa Toulonin edustalla 29. joulukuuta. Taistelussa aluksen miehistöstä kaatui tai haavoittui 140 henkeä. Alus vallattiin takaisin 22. maaliskuuta 1711, mutta se haaksirikkoutui jo samana päivänä.[1] Se myytiin Genovaan kauppalaivana.[2]
Nuestra Señora del Carmen y San Antonio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helmikuussa 1713 alus myytiin genovalaisena kaapparina Espanjalle. Alus lähti 12. syyskuuta 1713 Cádizista Barcelonan piiritykseen, mistä se lähti syyskuussa 1714 Genovaan päällikkönään Ansrés del Pes. Aluksen tehtävänä oli noutaa kuningatar Isabel de Farnesio Espanjaan. Alus lähti 11. kesäkuuta 1715 Majorcan sotaretkelle. Se saapui 15. kesäkuuta Majorcan Calogneen, missä seuraavana päivänä miehistö nousi maihin. Alus lähti 18. maaliskuuta 1716 Cádizista Príncipe de Asturiasin, Hermionan ja kahden kauppalaivan kanssa Bahaman kanavaan. Se palasi vielä samana vuonna Cádiziin.[2]
Alus lähti 16. joulukuuta 1716 Cádizista Ranskan laivaston Triomphantin, Pélerinen ja Conquerantin kanssa Chileen ja Peruun, joissa sen tehtävänä oli estää ranskalaisten salakuljettajien toiminta. Kaphornin lähellä alus erkani 16. huhtikuuta 1717 ranskalaisaluksista. Se saapui yksin Montevideoon, missä se valtasi ranskalaisen 12-tykkisen kaapparin Petit Danycanin. Alus oli hylätttiin palveluskelvottomana Buenos Airesiin, jolloin miehistö siirrettiin muihin aluksiin.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1603-1714 - Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2009. ISBN 978-1-84832-040-6. (englanniksi)
- Winfield, Rif; Tredrea, John; Garcia-Torralba Pérez, Enrique & Blasco Felip, Manuel: Spanish Warships in the Age of Sail 1700-1860: Design, Construction, Career and Fates. Seaforth Publishing, 2023. ISBN 978-1-5267-9078-1. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.svg){kind=small}
|
Edeltäjä: Salvador ja Sagrario |
Espanjan laivaston linjalaivat | Seuraaja: Real Mari |