HMS James Watt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HMS James Watt
Aluksen vaiheet
Rakentaja Pembroken telakka
Kölinlasku syyskuu 1850
Laskettu vesille 23. huhtikuuta 1853
Palveluskäyttöön 27. maaliskuuta 1854
Poistui palveluskäytöstä myyty 1875
Tekniset tiedot
Uppouma 2 537 80/94 bm
Pituus 60,5 m (tykkikansi)
49,5 m (köli)
Leveys 16,8 m
Syväys 6,6 m
Koneteho -
Miehistöä 750
Aseistus
Aseistus tykkikansi:
6 × 8" tykkiä
24 × 32 naulan tykkiä
ylempi tykkikansi:
2 × 8" tykkiä
30 × 32 naulan tykkiä
puoli- ja etukansi:
22 × 32 naulan tykkiä

HMS James Watt oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1853 vesillelaskettu Agamemnon-luokan 91-tykkinen toisen luokan linjalaiva.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Agamemnon-luokka

Alus tilattiin 25. huhtikuuta 1847 Pembroken telakalta Cressy-luokan 84-tykkisenä toisen luokan linjalaivana nimellä HMS Audacious. Se nimettiin 18. marraskuuta 1847 HMS James Wattiksi. Alus tilattiin 14. kesäkuuta 1849 uudelleen Agamemnon-luokan aluksena ja luokiteltiin 26. maaliskuuta 1851 91-tykkiseksi toisen luokan linjalaivaksi. Alukselle asennettiin Boulton and Wattin höyrykone, joka oli ollut HMS Vulcanilla.[1]

Köli laskettiin syyskuussa 1850. Alus laskettiin vesille 23. huhtikuuta 1853 ja valmistui 27. maaliskuuta 1854.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus otettiin palvelukseen 20. tammikuuta 1854 Plymouthissa päällikkönään George Augustus Elliot. Alus osallistui Krimin sotaan Itämerellä vuosina 1854–1855 heikosta suorituskyvystään huolimatta. Aluksen höyrykone vaihdettiin vuonna 1856, mikä maksoi 5 706 puntaa. Aluksen päällikkönä oli 1856–1857 Talavera Vernon Anson. Alus oli 23. toukokuuta 1856 Lissabonissa. Alus poistettiin palveluksesta 23. huhtikuuta 1857. Se oli telakalla Plymouthissa, kunnes se palautettiin palvelukseen 19. maaliskuuta 1859 Kanaalin laivueeseen päällikkönään Edward Codd. Alus siirrettiin Välimerelle lokakuussa ja poistettiin palveluksesta 21. kesäkuuta 1862.[1]

Alus myytiin tammikuussa 1875 Castlelle Charltoniin romutettavaksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1817-1863 - Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2014. ISBN 978-1-84832-169-4. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Winfield 2014, s. 37