HMS Defence (1861)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian Kuninkaallisen laivaston Defence-luokan taistelulaivasta. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Defence
HMS Defence
HMS Defence
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Palmers Shipbuilding and Iron Company, Jarrow
Kölinlasku 14. joulukuuta 1859
Laskettu vesille 24. huhtikuuta 1861
Palveluskäyttöön 12. helmikuuta 1862
Palveluskäytöstä myyty elokuussa 1935
Tekniset tiedot
Uppouma 6 170 tonnia
Pituus 85,3 metriä
Leveys 16,5 metriä
Syväys 8,0 metriä
Koneteho 2 343 ihp
Nopeus 11 solmua
Miehistöä 460 henkeä
Aseistus 4 x 5" BL -tykkiä
8 x 7" Armstrong BL -tykkiä
10 x 68 naulan tykkiä

HMS Defence oli Ison-Britannian merivoimien Defence-luokan panssarifregatti. Vuonna 1862 valmistunut alus myytiin elokuussa 1935.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 14. joulukuuta 1859 Palmers Shipbuilding and Iron Companyltä Jarrowista. Sen köli laskettiin vielä samana päivänä telakkanumerolla 91 ja alus laskettiin vesille 24. huhtikuuta 1861. Alus valmistui 12. helmikuuta 1862.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus liitettiin 5. joulukuuta 1861 palvelukseen otettaessa Kanaalin laivastoon ensimmäisenä päällikkönään Richard Ashmore Powell. Augustus Phillimore vastaanotti aluksen päällikkyyden 1. lokakuuta 1862. Alus poistettiin vuonna 1866 Plymouthissa palveluksesta[2] ja se palasi palvelukseen 13. tammikuuta 1869 päällikkönään Charles Henry May. Alus siirrettiin 25. maaliskuuta 1869 Pohjois-Amerikan laivastoasemalle korvaamaan telakalle siirretty HMS Royal Alfred päällikkönään Nowell Salmon. Alus matkasi Taguksesta Barbadokselle kahdessakymmenessäviidessä päivässä, joista 22 purjein, kolme konevoimalla[2]. Se siirrettiin vuonna 1871 korvaamaan HMS Prince Consort[2] Välimeren laivastossa, jossa se palveli palveluksesta poistoonsa saakka.[3]

Alus poistettiin palveluksesta 2. elokuuta 1872 ja se siirrettiin Devonportin reserviin. Alus sijoitettiin helmikuussa 1874 rannikkovartioston emälaivaksi Shannonjoelle, kunnes se palautettiin palvelukseen 25. helmikuuta 1876 Kanaalin laivastoon päällikkönään Frederick Anstruther Herbert. Se siirrettiin edelleen Välimeren laivastoon. Alus osallistui vuonna 1878 Venäjän-Turkin sodan aikana Dardanellien valvontaan, kunnes se poistettiin palveluksesta 5. joulukuuta 1879.[3]

Alus korvasi kesäkuussa 1880 sisaraluksensa rannikkovartioston emäaluksena Merseyllä. Alus siirrettiin elokuussa 1885 reserviin Devonportissa, jossa se muutettiin 1890 kelluvaksi työpajaksi. Alus muutettiin kesäkuussa 1898 koululaivaksi ja se nimettiin HMS Indusiksi. Alus todettiin hylyksi 1922 ja se myytiin Plymouthissa elokuussa 1935. Alus saapui 16. elokuuta Cattedowniin romutettavaksi.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860-1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)
  • Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1817-1863 - Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2014. ISBN 978-1-84832-169-4. (englanniksi)
  • Ballard, G. A.The Black Battlefleet. Annapolis: Naval Institute Press, 1980. ISBN 0-87021-924-3. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gardiner, Robert s. 8
  2. a b c Ballard, G. A. s. 168
  3. a b c Winfield, Rif s. 390