Guggenheim (suku)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Guggenheim
Kotipaikka Yhdysvallat
Alkukoti Lengnau, Sveitsi
Aktiivisena 1600-luvulta alkaen
Ala kaivos- ja valimoteollisuus
Jäseniä Simon Meyer Guggenheim
Meyer Guggenheim
Daniel Guggenheim
Solomon R. Guggenheim
Benjamin Guggenheim
Peggy Guggenheim

Guggenheim on yhdysvaltalainen, sveitsinjuutalaistaustainen suku. Guggenheimit olivat merkittäviä kaivos- ja valimoteollisuuden omistajia 1800-luvulla ja aikanaan yksi maailman rikkaimmista suvuista. Guggenheimit myivät yhtiönsä pois 1900-luvulla ja ryhtyivät hyväntekijöiksi ja lahjoittajiksi sekä taidemesenaateiksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meyer Guggenheim
Daniel Guggenheim

Guggenheimin suku on kotoisin pienestä sveitsiläisestä Lengnaun kylästä, jossa he asuivat ainakin vuodesta 1696 lähtien. Vaikka Lengnaun juutalaisten elämää rajoitettiinkin monin tavoin, Guggenheimit onnistuivat vaurastumaan. Lopulta Simon Meyer Guggenheim (1792–1869) muutti Lengnausta Yhdysvaltoihin tavoittelemaan vapaampaa elämää vaimonsa ja 12 lapsensa kanssa.[1]

Yhdysvalloissa Guggenheimit myivät kankaita, vaatteita, mausteita ja kaikenlaista pikkutavaraa, joita he tilasivat Euroopasta. Simonin poika Meyer Guggenheim (1828–1905) ansaitsi omaisuuden rautatieosakkeilla ja alkoi sijoittaa kaivostoimintaan Länsi-Yhdysvalloissa. Hän perusti oman sulaton Coloradoon ja lopetti suvun kirjailu- ja tekstiililiiketoiminnan, keskittyen täysin kaivos- ja sulattotoimintaan. Guggenheimit laajensivat sulattotoimintaansa Meksikoon ja ostivat ja avasivat siellä kaivoksia. Meyerin pojan Daniel Guggenheimin suhdetoiminnan ansiosta Guggenheimit saivat Meksikon johdolta erivapauksia, eikä heidän tarvinnut maksaa tullia Yhdysvalloista tuotaville tarvikkeilleen.[2]

Seuraavaksi Guggenheimit alkoivat rahoittaa Alaskan kuparinlouhintaa J. P. Morganin lainan avulla. Perustettiin Alaska Syndicate, josta Guggenheimeilla oli vähän yli kolmasosa pääomasta sekä hallinnollinen ja tekninen osaaminen, minkä vastineeksi he saivat suurimman osan yhtiön tuotoista. Ensimmäisen maailmansodan myötä kuparin kysyntä nousi ja Guggenheimit rikastuivat entisestään. Rahansa he sijoittivat uusiin kaivoksiin ja metsiin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Afrikassa.[3]

1900-luvun alussa Guggenheimit yritettiin ostaa pois metallinsulatusalalta, mutta myytyäänkin sulatuslaitoksensa veljekset säilyttivät vallan uuden sulatusmonopoliyhtiön ASARCOn hallituksessa.[4]

1900-luvun aikana Guggenheimit lopulta jättivät liikeyrityksensä ulkopuolisten hoidettavaksi ja siirtyivät säätiöiden, museoiden ja stipendirahastojen perustamiseen sekä hyväntekeväisyyteen. Guggenheimien säätiöistä tunnetuimpia on Solomon R. Guggenheimin säätiö, joka on perustanut Guggenheimin nykytaiteen museoita eri puolille maailmaa. Harry Frank Guggenheim (1890–1971) rahoitti avaruusmatkatutkimusta. Peggy Guggenheim oli merkittävä taidemesenaatti.[5]

Guggenheim Partners on Guggenheimin suvun omistama sijoitusyhtiö, joka perustettiin alun perin hoitamaan suvun yksityisiä varoja.[6]

Suvun merkittäviä jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Landes, David S.: Dynastiat: maailman kuuluisimpien sukuyritysten kohtaloita. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21888-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Landes, s. 282–284
  2. Landes, s. 284–288
  3. Landes, s. 288–292
  4. Landes, s. 292
  5. Landes, s. 293–296
  6. Daniel Geiger: Guggenheim Partners Seals Deal at 330 Madison Avenue 27.12.2011. New York Observer. Viitattu 19.1.2013.
  7. Jennifer Schaub: Guggenheim Family (The) Learning to Give. Viitattu 19.1.2013.