Goodhartin laki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Goodhartin laki on periaate, jonka mukaan mittari menettää merkityksensä, kun siitä tulee tavoite. Tämä johtuu siitä, että ihmiset alkavat optimoida mittaria sen sijaan, että keskittyisivät alkuperäiseen tarkoitukseen. Laki on nimetty brittiläisen taloustieteilijän Charles Goodhartin mukaan, joka esitti sen ensimmäisen kerran vuonna 1975.  

Goodhartin laki on tärkeä go-to-market-tiimeille, koska se osoittaa, että pelkkä numeroiden seuraaminen ei riitä arvioimaan ja parantamaan liiketoiminnan tuloksia. Jos tiimi asettaa tavoitteekseen esimerkiksi tietyn määrän uusia asiakkaita tai myyntiä, se voi alkaa optimoida vain näitä mittareita ja unohtaa muut tekijät, kuten asiakastyytyväisyyden, tuotteen laadun tai pitkän aikavälin arvon. Tämä voi johtaa siihen, että tiimi saavuttaa tavoitteensa, mutta samalla heikentää yrityksen kilpailukykyä ja mainetta.

Go-to-market-tiimien tulisi siis käyttää useita erilaisia mittareita arvioidakseen työnsä vaikutusta ja välttääkseen Goodhartin lain sudenkuopat. Tiimien tulisi myös olla tietoisia siitä, että mittarit voivat muuttua ajan myötä ja että niitä tulisi päivittää tarvittaessa. Lisäksi tiimien tulisi pyrkiä ymmärtämään mittareiden taustalla olevat syy-seuraussuhteet ja mekanismit eikä vain luottaa sokeasti lukuihin.